Avoin hallinto rakentaa kansalaisten luottamusta, turvallisuutta ja uskoa tulevaisuuteen.
Avoin hallinto tarkoittaa hallinnon toimien läpinäkyvyyttä, eettisyyttä, tilivelvollisuutta ja tiedon sekä palvelujen saatavuutta. Se tarkoittaa myös kansalaisten osallisuuden mahdollistamista päätöksenteon valmistelussa, palvelujen suunnittelussa ja toteutuksessa.
Avoin hallinto merkitsee hallinnon vastaanottavaisuutta uusille ideoille, vaatimuksille ja tarpeille. Avoimen hallinnon toimintatapa on väline parantaa demokratian laatua, jotta se paremmin vastaisi ihmisten tarpeisiin.
Miksi strategia on tärkeä?
Strategiassa on avoimen hallinnon pitkän aikavälin visio ja keskeisimmät painopisteet. Visio ja painopisteet ohjaavat avoimen hallinnon toimenpideohjelmien laadintaa ja toimeenpanoa.
Avoimen hallinnon strategian valmistelussa käytettiin hyväksi Erätaukoa. Aluekierroksilla eri puolella Suomea haluttiin käydä avointa keskustelua ja ymmärtää mitä kunnat ja valtion virastot toivovat, että avoimuuden ja johtamisen kehittämisessä yhdessä saataisiin aikaan.
Tavoitteena oli myös, että osallistujat pääsevät oman kunnan ja viraston näkökulmasta kirkastamaan ymmärrystä yhteisistä ja omista tavoitteista ja niiden aikaansaamisesta. Keskustelun menetelmänä käytettiin Erätauko-dialogia.
Nyt strategia on valmis. Se koostuu neljästä avoimen hallinnon painopisteestä. Strategian konkreettiset painopisteet ohjaavat Avoimen hallinnon toimintaohjelman toimintaa 2020-luvulla.
Avoin hallinto on vuoropuhelun vahvistaja yhteiskunnassa:
- Korkea luottamus eri toimijoiden kesken on kivijalka, jolle koko suomalaisen yhteiskunnan toimivuus rakentuu. Yhteistyö yhteiskunnan eri toimijoiden kesken lisää yhteistä ymmärrystä ratkaisua vaativista asioista ja näin parantaa valmistelun laatua ja vahvistaa tehtyjen päätösten toimeenpanoa. Julkisen keskustelun ja osallistumisen kautta syntyy yhteinen sitoutuminen tulevaisuutta koskeviin päätöksiin ja vaikutusten aikaansaamiseen. Hallinto on avoin kansalaisyhteiskunnasta tuleville aloitteille ja uusille yhteistyön muodoille.
Avoin hallinto edistää kaikkien oikeutta ymmärtää ja tulla ymmärretyksi:
- Kohtaamisen tärkeys on luottamuksen avain avoimessa yhteiskunnassa, joka sietää myös erimielisyyksiä. Epäily ja epäluulokin kuuluvat demokratiaan. Hallinto puhuu avoimesti myös epävarmuuksista ja virheistään. Hallinto toimii ja viestii eettisesti oikein käyttämällä selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Kansalaisilla, yhteisöillä ja yrityksillä on oltava tasavertainen mahdollisuus muodostaa kokonaiskuva viranomaisten toiminnasta ja tilanteesta.
Johtaminen ja osaaminen varmistavat kaikkien mahdollisuuden osallisuuteen:
- Kaikkien on voitava luottaa mahdollisuuksiinsa osallistua ja vaikuttaa. Erityistä huomiota kiinnitetään suhteellisesti heikommassa asemassa olevien ihmisten osallisuuden mahdollistamiseen. Avointa hallintoa edistetään rohkealla johtamisella, johdon tuella ja sitoutumisella.
Suomi on avoimen hallinnon aktiivinen edistäjä kansainvälisesti:
- Suomi on kansainvälisesti vahva ja aktiivinen avoimen hallinnon kehittämisessä. Suomi jatkaa kunnianhimoista työtä, jossa avoin hallinto on osa kaikkea hallinnon toimintaa niin kotimaassa kuin kansainvälisesti.
Ensimmäisen painopisteen ”Avoin hallinto on vuoropuhelun vahvistaja yhteiskunnassa” tavoitteet:
- Tuodaan dialogit vahvemmin hallinnon toimintatavaksi ja vahvistetaan vuorovaikutuksellista ammattitaitoa julkisella sektorilla.
- Kun erilaiset digitaaliset vuorovaikutuksen kanavat edelleen lisääntyvät, vahvistetaan julkisella sektorilla niiden toiminnan ymmärtämistä ja laajempaa sekä aktiivisempaa hyödyntämistä vuoropuheluun.
- Kehitetään foorumeita, joilla vuoropuhelua ja yhteistä ymmärrystä hallinnon ja kansalaisjärjestöjen välillä voidaan lisätä. Huolehditaan että hallinnossa on hyvä ymmärrys kansalaisyhteiskunnan toimintalogiikasta sen eri rooleissa ja näiden muutoksista.
Lue lisää täältä:
Yhteenvedot avoimen hallinnon ja sen johtamisen aluekierroksista
