Noin viiden vuoden ajan on Suomessa ja maailmalla käyty erilaisia Erätauko-keskusteluja. Sitran onnistuneen hankkeen jälkeen luotiin kolme vuotta sitten Erätauko-säätiö, joka nyt viettää syntymäpäiväänsä. Säätiö on saanut samalla päätökseen ensimmäisen kolmivuotiskautensa.
Olen saanut olla mukana sekä Sitran Erätauko-kehittäjäryhmässä sekä Erätauko-säätiössä sen toiminnallisesta alusta lähtien. Vuosien varrella on tullut koettua, opittua ja ymmärrettyä monenlaista.
Samalla on täytynyt tehdä rauha sen kanssa, että valmiiksi ei tule. Minä itse keskustelijana, Erätauko-säätiön työ sekä Erätauko-menetelmä vaatii jatkuvaa kehittämistä. Tässä kirjoituksessa nostan esiin kolme teemaa, jotka ovat olleet itselleni merkityksellisiä näiden viiden vuoden aikana.
Yhdenvertaisuus
Erätaukoon kuuluu lähtökohtaisesti ajatus ihmisarvon kunnioittamisesta. Erätauko-säätiön taustalla on arvopohja ja yhteiskunnallinen todellisuus, johon olemme liittyneet. Se arvopohja on kuvattuna esimerkiksi perus- ja ihmisoikeuksissa sekä yhdenvertaisuuslaissa ja myös demokraattisessa yhteiskuntamallissa.
Menetelmän avulla on pyritty luomaan tasavertaisempaa keskustelukulttuuria, jossa yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuisi muitakin, kuin jo valmiiksi aktiivisia ihmisiä. Lisäksi keskustelu- ja vuorovaikutustaitomme ovat erilaisia. Erätauko-keskustelusta onkin haluttu luoda mahdollisuus kehittää itseään keskustelijana, kuuntelijana ja keskustelun ohjaajana – tässä on meillä kokeneillakin keskustelijoilla vielä harjoiteltavaa.
Yksi Erätauon Rakentavan keskustelun pelisäännöistä on se, että toista ihmistä kunnioitetaan. Tämä näkymä nousee myös suomalaisten itsensä kuvaamasta todellisuudesta. Kansalaiskyselyn mukaan valtaosa suomalaisista kokee, että hyvään keskusteluun kuuluu kuunteleminen, toisen ihmisen kunnioittaminen ja kuulluksi tuleminen. Valtaosa ajattelee, että sananvapauteen kuuluu myös vastuu.
Säännöllisesti Erätauko tai dialogisuus herättää kuitenkin, ihan perustellusti, myös kysymyksiä. “Täytyykö kaikkien kanssa käydä dialogia?” “Miten tuetaan faktapohjaisuutta?” “Tarkoittaako toisen kunnioittaminen, että myös syrjiviä sanoja täytyy kunnioittaa?” “Täytyykö jokaisen osallistua dialogiin?” “Pitääkö Erätaukoa käyttää kaikissa tilanteissa?”
Näitä teemoja käsitellään säännöllisesti sekä tiimissämme että laajemmin Erätaukoa käyttävien verkostossa. Kaikkien kanssa ei tarvitse käydä dialogia, jos ei halua. Faktapohjaisuutta voi tukea vaikkapa asiantuntijan alustuspuheenvuorolla tai kutsumalla dialogiin aiheeseen perehtyneitä.
Syrjiviä sanoja ei tarvitse kunnioittaa, niihin voi ja tulee dialogissakin puuttua. Ennalta ehkäisynä toimivat Rakentavan keskustelun pelisäännöt, joihin jokainen osallistuja sitoutuu ja joiden toteutumisesta yhdessä ohjaajan kanssa pidetään huolta. Dialogiin ei tarvitse, eikä kannata osallistua, jos se tuntuu tavalla tai toisella hankalalta, väärältä tai huonolta idealta omassa todellisuudessa.
Turvallisuutta tuetaan Rakentavan keskustelun pelisäännöillä ja esimerkiksi mahdollisimman hyvällä valmistautumisella sekä ennakkotiedon jakamisella osallistujille. Joskus yhteistyökumppanit käyttävät Erätauko-keskustelun tai dialogin tukena myös turvallisemman tilan periaatteita.
Mutta Erätauko tai dialogi ei sovi kaikenlaisiin tilanteisiin ja aina kannattaa käyttää harkintaa, miten keskustelutilaisuutta lähtee toteuttamaan. Erätauko on yksi, mutta ei kaiken kattava menetelmä, eikä varsinkaan ihmeteko. Joskus luottamuksen syntymiseksi tarvitaan useampi keskustelu, toisenlainen tilanne tai jotakin muutosta. Toisinaan ymmärrys siitä, että epäluottamusta on olemassa, on merkittävämpi oivallus jatkon kannalta, kuin mitä yhteisymmärryksen syntyminen.
Erätauon avulla pyrimme luomaan tasavertaisempaa ja rakentavampaa keskustelua tärkeistä aiheista. Se ei tarkoita, että yhteiskunnan valtarakenteet tai epäkohdat jotenkin unohdettaisiin, vaan että keskustelu itsessään olisi mahdollisimman tasavertaista: jokaisella osallistujalla on mahdollisuus halutessaan kertoa omista kokemuksistaan ja omia ajatuksiaan.
Erätauko-keskusteluissa olleiden palautteen mukaan rakentavuutta ja rauhallista keskustelua arvostetaan paljon. Sitä, että voi kertoa omia kokemuksiaan ilman, että tarvitsee pelätä haastetuksi tulemista tai jankkaavaan väittelyyn joutumista. Että joskus voi olla ihan oma itsensä, ei vain joku, joka muille edustaa lähinnä vain tiettyä järjestöä, puoluetta, yritystä tai aatetta. Että välillä voi vain kuunnella, eikä aina sanoa jotakin kaikesta.
Enemmistö suomalaisista kertoo toivovansa lisää mahdollisuuksia käydä rauhallista keskustelua. Siihen voi vaikuttaa myös se, että monet suomalaiset kokevat, että keskusteluun voi olla vaikeaa keskittyä, itsellä ei välttämättä ole valmiita mielipiteitä nopeasti sanottavaksi tai koetaan, ettei ole tarpeeksi asiantuntemusta, jotta voisi eri aiheista puhua.
Erätauko-keskustelut on luotu isoilta osin juuri näille ihmisille. Viestimme on, että mahdollisimman moni voisi osallistua Erätauko-keskusteluun niin halutessaan. Ei tarvitse olla aiheen asiantuntija, päätöksentekijä tai aktivisti. Hyvässä dialogissa tarvitaan myös pohdiskelua, epävalmiita ajatuksia, kuuntelemista ja yhdessä ajattelua. Tätä tuetaan kokemuspuheen avulla. Jokaisella on omasta arjestaan ja elämästään kokemuksia ja havaintoja, joita voi jakaa muiden kanssa ja joista me muut voimme halutessamme oppia. Erilaisissa todellisuuksissa Erätaukoa myös muokataan paremmin tilanteeseen sopivaksi.
Erätauossa ei välttämättä luoda aina täydellistä, oppikirjan tai tietyn koulukunnan mukaista dialogia, mutta keskustelussa voi saatujen palautteiden perusteella syntyä jotakin vielä tärkeämpää. Kokemus mukaan kutsumisesta, porukkaan kuulumisesta ja kuulluksi tulemisesta.
Yhteistyö
Säätiön perustehtävän ja Erätauko-menetelmän toimivuuden lisäksi kaikkein merkityksellisintä on itselleni näinä vuosina ollut yhteistyö. Yhteistyö säätiön perustajien ja hallituksen kanssa, yhteistyö tiimin kanssa ja yhteistyö laajan Erätauko-verkoston ja yhteistyökumppanien kanssa. Tätä työtä ei voi tehdä yksin ja joka kerta sydämessä syntyy lämmin tunne, kun Erätaukoa viedään eteenpäin.
Perustajien kanssa yhteistyö on ollut erittäin arvokasta. On yhteinen näky, sitoutunut hallitus ja ymmärrys ympäröivästä todellisuudesta, johon täytyy jatkuvasti suhtautua uteliaasti ja oppien. Toimitusjohtajalle hyvä yhteistyö hallituksen kanssa on kullanarvoista.
Säätiön tiimiä en voi olla liikaa kehumatta. Olemme koonneet tiimin, jonka juuret ovat eri puolilla Suomea ja maailmaa, joilla on erilaista koulutus- ja työtaustaa, erilaiset elämäntodellisuudet ja samalla yhteinen näky siitä, että olemme rakentamassa parempaa yhteiskuntaa, demokratiaa ja maailmaa. Kenelläkään muulla itseni lisäksi ei ole ollut aiempaa kokemusta Erätauosta. Se on ollut myös tarkoitus: että menetelmää katseltaisiin säännöllisesti uusin silmin, jotta vältyttäisiin liialliselta oikeaoppisuuden kiroukselta ja pystyttäisiin kehittämään edelleen sitä, mihin pitää tarttua.
Työ on merkityksellistä ja johtajana olen saanut oppia kaikilta tiimiläisiltä sekä hallituksen jäseniltä paljon sekä iloita heidän vahvasta asiantuntemuksestaan. Kolmen vuoden aikana on tapahtunut paljon, niin töissä kuin yksityiselämässäkin. Sen vuoksi arvostan tiimiämme ja hallitusta erityisesti myötätunnon ja ystävällisyyden voimasta sekä uteliaisuudesta ympäröivää yhteiskuntaa kohtaan.
Erätaukoa käyttävien toimijoiden ja yhteistyökumppaneiden työ on asia, joka herättää minussa paljon kiitosta ja kunnioitusta. On pitkän linjan dialogi- ja osallisuusasiantuntijuutta, uusia toimeen tarttujia, dialogin merkityksellisyyteen heränneitä uteliaita, yhden kerran kokeilijoita ja pitkäjänteisiä strategeja.
Keskustelukulttuuria ja demokratiaa ei vahvisteta yksin ja erillään, vaan yhdessä ja yhteistyössä. Siitä olemme näiden kolmen vuoden aikana saaneet nauttia lukuisia kertoja. Kun meillä tiimissä tulee asiantuntijuuden raja vastaan, löytyy sitä enemmän kuin kylliksi joltain yhteistyökumppanilta. Kun halutaan luoda jotakin suurta, on joku yhteistyökumppani jo liikkeellä ja toisella tarpeeksi leveät hartiat suunnitelmia toteuttaa. Joskus taas yksi yksittäinen keskustelu voi olla merkittävämpi teko, kuin laaja kokonaisuus.
Yhteistyön merkityksen esiin nostamiseksi olemme myöntäneet Suomen dialogiteko 2021 -tunnustuksen usealle toimijalle. Tässä maailmanajassa vaikuttavin dialogiteko on toteutettu yhdessä ja yhteistyössä. Haluan sanoa kiitos kaikille teille, jotka olette tarttuneet toimeen.
Dialogi pelastaa maailman
Venäjän aloittama sota Euroopassa, poikkeuksellinen pandemia-aika, ilmastonmuutoksen sekä luontokadon vaikutukset ja muut nykyhetken kriisit sekä tulevaisuuden uhat. Maailmassa riittää vakavia aiheita, jotka vaativat kestävää päätöksentekoa, toimeen tarttumista, aktiivista kansalaisuutta, solidaarisuutta ja myötätuntoa sekä ymmärrystä erilaisista elämän todellisuuksista.
Demokratiaa voi vahvistaa, tukea ja viedä eteenpäin eri tavoin. Yksi tapa on dialogi ja keskustelun mahdollistaminen erilaisista, tärkeistä asioista niin, että mahdollisimman moni tulisi kuulluksi.
Mutta mitä tehdä dialogilla, kun hyökkääjät sortavat ihmisyyttä? Mitä tehdä dialogilla, kun tarvitaan nopeaa muutosta? Mitä tehdä dialogilla, kun todellisuudet ovat niin eriytyneitä?
Kaiken keskellä kohtaamiset erilaisten ihmisten välillä jatkuvat. Sitä olisi syytä tukea. Tuoda erilaisia ihmisiä saman pöydän ympärille, tukea heitä nostamaan vaikeitakin asioita esille ja pyrkimään rakentavaan ja kunnioittavaan keskusteluun, toisen ihmisen kuuntelemiseen. Parhaimmillaan kohtaamisissa syntyy uudenlaista ymmärrystä, uusia oivalluksia ja sellaista tietoa, joka auttaa kulkemaan elämässä ja yhteiskunnassa eteenpäin.
Ilman dialogia emme tiedä, mitä kaikkea toisten mielessä ja todellisuudessa liikkuu. Keskustelemalla ja kuuntelemalla kykenemme syventämään ymmärrystämme erilaisista elämäntilanteista ja toisen ihmisen arjesta. Pystymme vahvistamaan luottamusta niin ihmisten välillä kuin instituutioita kohtaan. Vahvistamaan demokratiaa. Ja kun tulee jälleen uusi kriisi, pääsemme siitäkin yhdessä yli.
Historian saatossa tapahtuneiden kriisien ja onnistumisten jälkeen olemme aina jatkaneet elämää toistemme kanssa. Jotkin asiat on saatu sovittua, toiset kytevät sieluissa edelleen. Sukupolvien takaiset kokemukset voivat vaikuttaa ajatuksiin ja tekoihin vielä tänäkin päivänä. Siitäkin pitäisi puhua. Joitakin asioita ei vain enää nosteta keskusteluihin, niiden kanssa on opeteltu ja opittu elämään. Paremmin tai huonommin.
Monenlaisia tekoja tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa, jotta hyvä yhteiskunta ja demokratia pysyvät pystyssä ja rakentuvat entistä paremmaksi. Omien vuorovaikutustaitojen kehittäminen, keskusteluyhteyden ylläpitäminen muihin ihmisiin ja keskustelukulttuurin vahvistaminen on yksi sellainen teko. Dialogilla on tilanteesta riippuen ennaltaehkäisevä, yhteiskuntarauhaa ylläpitävä, tervehdyttävä tai elämää ja arkea vaikeuksien tai kriisien jälkeen eteenpäin vievä voima.
Vaikka kaikenlaista tapahtuu ja tulee vielä tapahtumaan, pelastaa dialogi maailman. Yhä uudelleen ja uudelleen.
Laura Arikka, toimitusjohtaja, Erätauko-säätiö
