Hämeenlinna, tuttavallisimmin “Hämptön” on monille tuttu siitä itsestään, Hämeen linnasta. Hiljattain Hämeenlinna on tullut tunnetuksi myös täysin uudenlaisesta, kansallisen tason tapahtumasta. Syksyllä 2022 Hämeenlinnassa järjestettiin ensimmäinen Ylen ja Erätauko-säätiön kanssa yhteistyössä toteutettu Hyvin sanottu -keskustelufestivaali. Tänään pääsemme kuulemaan kaupungin strategiajohtajaa Markkua ja tulevaisuuden tekijää Lauraa. Miten Hämeenlinnasta tuli vuorovaikutuksen edelläkävijä?
Hämeenlinnalaisia haastatellessa tulee esiin, kuinka dialogikulttuurin nopea edistäminen on mahdollista kaikkien sitoutuessa yhteisiin tavoitteisiin. Lauran ja Markun mukaan nimenomaan kaupungin johdosta lähtenyt omistautuminen vuorovaikutuksen edistämiseen on ollut menestyksen avain.
Hämeenlinnan dialogisoituminen lähti liikkeelle vuoden 2021 keväällä kaupungin johtoryhmän kokouksesta. Ajatus Hyvin sanottu -hankkeesta esiteltiin silloisen kaupunginhallituksen puheenjohtajan ja kaupungin kirkkoherran toimesta. Yleisessä keskusteluilmapiirissä oli havaittu kireyttä, eikä vallitsevaa tilaa haluttu ottaa annettuna.
Hallituksessa käärittiin hihat ja perustettiin neuvottelukunta, alettiin järjestämään Erätauko- dialogivalmennuksia ja upotettiin dialogi-ideologia osaksi strategiatyötä. Kaupungin toimintakulttuurin kehittämisen strategian tavoite vahvistaa kohtaamisia ja vuorovaikutusta materialisoitui Erätauko-dialogien muotoon. Strategian teemaa “arvostan jokaista kohtaamista” toteutetaaan Erätauko-dialogien avulla.
Laura näkee oleelliseksi nimenomaan dialogin upottamisen kaupungin toimintakulttuurin kehittämistyö strategiaan. “Se vauhditti organisaation sisällä Erätauko-koulutusten kävijämääriä ja Erätauko-konseptin käyttöä työyhteisöissä. Käyttö kasvaa kun työkalu todetaan toimivaksi ja se on helppo ottaa käyttöön”, kertoo Laura.
Ajankohta koronan keskellä oli otollinen. Seuraavaa vuotta rakennettiin koronan jälkeiseen maailmaan, millaista työkulttuuria haluamme? Kohtaamisten merkitys näyttäytyi tärkeänä kaikille.”
Haastateltavat kiittelevät Erätauko-säätiötä kattavista Erätauko-menetelmäkoulutuksista. Syksyllä 2021 koulutettiin noin 100 kaupungin työntekijää, ja tämän jälkeen koulutuksia on järjestetty tasaisesti. Tänä päivänä koulutusten perään myös kysellään aktiivisesti, ja Laura ja Markku ovatkin käyneet myös kouluttajakoulutuksen.
Viimeisen kahden vuoden aikana alkuperäinen lautakuntamainen toiminta Erätauon ympärillä on muovautunut löyhemmäksi verkostotoiminnaksi. Verkostotapaamiset ovat avoimia kaikille ja osallistuminen vapaaehtoista. Verkostossa on tällä hetkellä 60 henkeä, ja uusia liittyy vähitellen.
“Virallisen reitin kautta tekeminen oli kuitenkin tärkeää. En usko, että tämä olisi toiminut heti verkostona. Ensin tarvittiin vahva jalansija ja festivaalit, jotta konsepti tuli ihmisille tutuksi”, huomauttaa Laura. “Unohtamatta toimikunnassa vaikuttaneita äärimmäisen sitoutuneita ihmisiä, jotka kokivat menetelmän edistämisen sydämen asiaksi. Ilman heitä ei levittäminen olisi onnisunut”, Markku kiittelee.
Nyt tavoitteena on ylläpitää matalan kynnyksen ilmapiiriä verkostossa. Laura ja Markku toivottavatkin kaikki uteliaat ja kiinnostuneet mukaan verkoston tapaamisiin.
Menetelmä sulautuu osaksi kaupungin organisaatioiden arkea
Erätauko-menetelmä on juurtunut luontevasti osaksi erilaisten kaupungin organisaatioiden arkea. Markku nostaa esimerkin Iittalan yhtenäiskoulusta, jossa menetelmä on otettu käyttöön lasten kanssa. “Koulussa järjestetään esimerkiksi teemaviikkoja dialogin ympärille. Koulussa on rohkeasti ymmärretty vuorovaikutuksen merkitys ja napattu kiinni menetelmästä”, Markku kuvailee aktiivisuutta ja oma-aloitteisuutta Erätauon ympärillä.
Laura kertoo, että kaupungin dialogityössä lähdettiin liikkeelle menetelmä edellä, kun tunnistettiin aitoja tarpeita kohtaamiselle ja vuorovaikutukselle. Nyt menetelmän ollessa tuttu, päästään dialogissa seuraavalle tasolle. Voidaan pohtia mistä halutaan lisää ymmärrystä, ja käydä keskusteluja erilaisten organisaatioiden sisällä vaikeistakin asioista. On oivallettu, että vain keskustelun kautta vaikeat asiat voivat ratketa, mutta siihen vaaditaan luottamusta ja ymmärrystä, Laura päättää.
Menetelmää on käytetty esimerkiksi päiväkodeissa, joissa on ollut haasteita henkilöstön jaksamisen kanssa. Päiväkodeissa järjestettiin keskusteluja aiheena “työyhteisö, jossa olisi hyvä olla”. Keskusteluiden anti lämmitti osallistujien sydämiä ja vahvisti oivallusta, että hektiseen arkeen on raivattava pysähdyksiä tiimin kesken.
Positiiviset kokemukset ruokkivat puskaradiossa. Mitä enemmän valmennetaan, mitä enemmän toitotetaan verkostotoiminnasta, sitä enemmän se tulee vastaan.”
Myös kirjasto on ottanut menetelmän omakseen. Sen nähdään tukevan kirjaston ydintehtävää demokratiaa vahvistavana ja demokraattisia alustoja tarjoavana toimijana.
Kirjastoissa järjestetään säännöllisesti Erätauko-keskusteluja osallistavina yleisötilaisuuksina. Aiheita pohditaan ja jalostetaan yhteisissä verkostotapaamisissa. Tammikuussa järjestettiin keskustelu urheiluharrastamisen esteistä ja mahdollisuuksista, ja keskustelemaan kutsuttiin urheilijoita ja vaikuttajia.
Vaikka menetelmä tulee nykyään usein vastaan erinäisissä yhteyksissä, ei ruohonjuuritason työtä ole unohdettu. “Esimerkiksi nyt rakennetaan 15 kunnan kesken renesanssiverkostoa, ja ehdotin, että ensimmäinen neuvottelu käydään Erätauko -menetelmää käyttäen”, Markku kertoo menetelmän soveltamisesta erilaisiin arjen tilanteisiin.
Kun on käynyt Erätauko-ohjaaja valmennuksen, niin menetelmää osaa ottaa arkeen mukaan ja tajuaa tuoda esiin erinäisissä yhteyksissä.”
Isoista edistysaskelista huolimatta Laura ja Markku tunnistavat myös kehitystarpeita. “Pitäisikö yksittäisten keskustelunavausten lisäksi saatella myös vähän eteenpäin asioiden edistämiseksi?” Laura kysyy.
Markku lisää, että nykyistä kattavampi erilaisten näkökulmien tuominen saman keskustelun ääreen olisi myös tärkeää. Erätauko-menetelmän idea on eri näkökulmien esiin tuomisessa, eikä samanmielisyydessä. Erilaiset näkökulmat tarjoavat mahdollisuuden oivalluksille ja oman ajattelun kehittymiselle. Siinä kutsuprosessissa on vielä tekemistä, toteaa Markku.
Hyvin sanottu -kokonaisuus ja keskustelufestivaalit sinetöivät kaupungin dialogibrändin
Hämeenlinnan dialogitulevaisuus näyttää valoisalta. Ensimmäisen Hyvin sanottu -keskustelufestivaalin onnistumisen jälkeen toiveena on pitää festivaalit Hämeenlinnassa vuoteen 2026 asti. Tulevana syksynä Hämeenlinnassa jatketaankin siitä, mihin edellisenä syksynä jäätiin.
Ihmisillä oli kaipuu tällaista keskustelua kohtaan, palaute oli todella hyvää. Klikkausten määrä somessa ja streamien seuraajamäärät olivat huikeita!”
Ensimmäisen keskustelufestivaalin jälkeen tehtiin tarkkaa reflektointia ja suunniteltiin tulevaa. Tavoitteensa mukaisesti myös yhteistyö Hämeenlinnan, Ylen ja Erätauko-säätiön kesken oli toimivaa. Hämeenlinnalaiset vastasivat pop-up -keskusteluista ja tapahtuman markkinoinnista Hämeenlinnassa. Tulevana syksynä markkinointi onkin jo helpompaa, kun monilla on muistijälki tapahtumasta ja sen tavoitteista.
“Moni kiitteli, että mahtava tapahtuma, ja hienoa saada tällaista Hämeelinnaan”, fiilistelee Laura. “Hämeenlinnan näkyvyys Hyvin sanotun kautta oli aikamoinen piikki Hämeenlinnan tunnettavuuden tekemisessä”, jatkaa Markku.
Hämeenlinnan sijainti väestöllisenä keskipisteenä tekee siitä monille helposti saavutettavan. Vaikka pääpiste pysyykin toistaiseki Hämeenlinnassa, toivovat haastateltavat rinnakkaistapahtumien suosion kasvua tulevan syksyn festivaaleille. Kaupungit ympäri Suomen voivat osallistua tapahtumaan järjestäen keskusteluja paikallisesti.
“Verkosto on kasvanut huomattavasti. On tullut halu liimautua osaksi festivaalia. Uskon, että rinnakkaistapahtumien suosio tulee merkittävästä kasvamaan”, toivoo Laura.
Kaupungin dialogityön edistämisen kolmen kärki
On selvää, että Hämeenlinnassa on tehty monta asiaa oikein. Mitä Laura ja Markku haluaisivat kertoa niille kaupungeille ja kunnille, jotka haluaisivat viedä eteenpäin dialogisuutta yhteisössään?
- “Pitää ottaa porukkaa mukaan mahdollisimman laajasti. Sitouttaminen päätöksenteosta asti ja tilaisuuksien oivaltaminen on tärkeää”, osaa Laura sanoa heti.
- Erätauko-menetelmävalmennusten merkitys korostuu molempien haastateltavien mielestä. Dialogia voidaan käydä monella eri tapaa, mutta jaettu kokemus Erätauko-valmennuksesta nähdään oleellisena. Tämän osaamisen ja ymmärryksen päälle voi lähteä myöhemmin soveltamaan.
- Johdosta lähtenyt halu viedä dialogityötä eteenpäin ja tavoitteen sanallistaminen osaksi kaupungin kehittämistyö strategiaa on ensiarvoisen tärkeää. Hyvätkin ideat voivat jäädä toteuttamatta, jollei niitä ole selkeästi sanallistettu ja tavoitteellistettu. “Meillä tämä teema “arvosta jokaista kohtaamista” oli se, millä markkinoitiin osaksi strategiaa”.
Dialogityön eteenpäin vieminen vaatii väistämättä harjoitusta ja kärsivällisyyttä. “Tämä on pitkä matka, eikä tule varmaan koskaan valmiiksi. Se on hyvä oivaltaa”, lopettaa Laura.
Hyvin sanottu -keskustelufestivaalit järjestetään myös tulevana syksynä 29.-30.9. Hämeenlinnan Verkatehtaalla. Haku mukaan keskustelunjärjestäjäksi on nyt auki! Keskustelun järjestäminen on ilmaista ja paikkoja on vain rajoitetusti. Hae mukaan tämän lomakkeen kautta!
Tiina Helin
Erätauko-säätiö
#erätauko #dialogi #diablogi #hyvinsanottu #hämeenlinna #hämeenlinnankaupunki
