”Työskennellessäni A-studiossa kolmisen vuotta sitten sain mahdollisuuden osallistua Erätauko-koulutukseen. Koulutuksessa oli mukana muitakin yleläisiä ja yhdessä puhuimme siitä kuinka koulutus vaikutti työhömme.
Huomasin omassa tekemisessäni muutosta esimerkiksi siinä, miten valmistelin vieraita lähetykseen. Erätauko-koulutus näkyi myös kysymysten asettelussani. Vaikka olisi journalistina kuinka tiukka ja pyytäisi vastauksia, voi keskustelussa säilyä kunnioittava tunnelma ja se ajatus, että olemme kaikki ihmisiä.
Ajojahti ja revolveri-haastattelut voivat ajaa haastateltavan takajaloilleen, eikä hänestä ehkä saa niin paljon irti kuin olisi mahdollista. Jos haluaa aidosti ymmärtää mitä toinen ajattelee, voi haastattelusta saada enemmän irti.
Myös tiukassa asiahaastattelussa voi olla paikkansa omasta kokemuksesta ja tunteesta puhumiselle. Kysymys ”Miltä tämä sinusta tuntuu?” voi tuoda keskusteluun uutta sisältöä.
Ajattelin heti Erätauko-koulutuksen aikana, että menetelmässä on paljon sellaista mitä voi tuoda osaksi omaa arkea, jokapäiväisiin kohtaamisiin. Journalistina jokainen voi poimia Erätauosta välineitä omaan työhönsä, kuten haastatteluihin tai taustakeskusteluihin vieraiden kanssa.
Journalismissa täytyy pystyä haastamaan, olemaan tiukka ja penäämään vastauksia. Erätauko-menetelmä ei sulje pois sitä, tai mahdollisuutta kriittiseen keskusteluun.
Kun Yleen perustettiin vuoden 2020 alussa uusi Urheilu ja tapahtumat -yksikkö hain sinne töihin. Yksikkö vastaa Ylen tapahtumatuotannosta ja kehittää tapahtumakonsepteja.
Kerroin, että haluaisin lähteä rakentamaan tapahtumaa, jossa kehitetään keskustelukulttuuria. Olin aikaisemmin tuottanut Ylelle Linnan juhlia ja Linnan juhlat tulivat mukanani uuteen yksikköön. Vuoden 2019 Linnan juhlien kantava teema oli tieto ja yhteiskunnallinen keskustelu.
Kun olin ehtinyt työskennellä Urheilu ja tapahtumat -yksikössä hetken kävi ilmi, että Ylen toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila ja Erätauko-säätiön toimitusjohtaja Laura Arikka olivat tavanneet ja puhuneet yhteistyöstä. Minulta kysyttiin haluaisinko lähteä suunnittelemaan hanketta keskustelukulttuurin parantamiseksi, silloin puhuttiin vielä vuodesta.
Viime vuoden toukokuun lopussa lähdimme miettimään, että jos haluamme hankkeelta vaikuttavuutta ja mitattavuutta, sen olisi hyvä kestää useamman vuoden. Päädyimme viiden vuoden kestoon, joka on jo nyt osoittautunut oikeaksi valinnaksi.
Nyt mukana olevat 130 yhteistyökumppaniamme ovat kiittäneet pitkää aikaväliä. Viidessä vuodessa isojenkin organisaatioiden on mahdollista saada dialogi osaksi strategioitaan. He ehtivät myös suunnitella ja toteutettaa rauhassa omia tekemisiään ja tapahtumiaan hankkeeseen liittyen.
Yle teetti ennen hankkeen käynnistämistä tutkimuksen, jossa kuusi kymmenestä suomalaisesta koki suomalaisen keskustelukulttuurin kehittyneen huonompaan suuntaan.
Neljännes suomalaisista kokee, ettei uskalla kertoa ajatuksiaan yhteiskunnallisista asioista muiden reaktioiden pelossa. Tutkimuksessa näkyi myös ihmisten vahva kyllästyminen niin sanottuun tahallaan väärin ymmärtämiseen.
Uskon siihen, että keskustelukulttuuri voi kehittyä Suomessa näiden viiden vuoden aikana. Sitä haluaa kyselytutkimuksen mukaan suuri osa suomalaisista. Kun ajattelen näitä hankkeessa jo mukana olevia 130 yhteistyökumppania ja mikä halu heillä on kehittää asioita ja saada muutosta keskustelukulttuuriin, niin se tapahtuu väistämättä.
Muutos lähtee meistä jokaisesta. Jokainen voi katsoa peiliin ja miettiä millainen keskustelija itse on. Muutos ei tapahdu näin isossa asiassa sormia napsauttamalla, emmekä kuvittele, että järjestämme yhden ison tv-keskustelun ja se on siinä. Parasta on, jos Hyvin sanottu lähtee elämään ja kasvamaan vielä näiden viiden vuoden jälkeenkin.
Erätauko soveltuu hankkeeseen mukaan, koska se on pitkälle mietitty metodi, jota on päästy jo käytännössä testaamaan. Meitä on helpottanut se, että Laura Arikka pystyy kertomaan miten menetelmä on toiminut käytännössä aikaisemmin.
Erätauossa kaikkein hienointa on kuuntelemisen korostaminen ja sitä suomalaiset kaipaavat enemmän myös meidän kyselytutkimuksemme mukaan. Kun kuuntelet toista aidosti myös ymmärrät häntä paremmin.
Vastaanotto oli valtavan hieno, kun marraskuussa julkistimme hankkeen. Moni toimija kertoi toivoneensa, että tulisipa joku ja koordinoisi hankkeen keskustelukulttuurin parantamiseksi. Eduskunnan puhemies Anu Vehviläinen ilmoitti heti innolla eduskunnan mukaan hankkeeseen.
Tuntui tärkeältä, että muutkin mediat tarttuivat asiaan ja olemme kutsuneet heitäkin hankkeeseen mukaan. Suomi24 onkin jo mukana. Medioilla on keskustelukulttuurin parantamisessa iso merkitys. Hanke on ihan Yleisradion toiminnan ytimessä ja tukee strategiaamme.
Aluksi mukaan ilmoittautui useita toimijoita joka päivä. Hetken ihmettelimme, että miten toimimme, kun kumppaneita tulee näin vauhdilla mukaan. Olemme kuitenkin saaneet kokonaisuuden toimimaan hyvin.
Tottakai hanke on haasteellinen, koska vastaavaa ei ole koskaan aikaisemmin tehty. Opimme matkalla. Meillä on intensiivinen pieni ryhmä tekemässä hanketta ja nyt olemme päässeet rekrytoimaan ydinryhmään lisää ihmisiä. Olen ollut reilut 20 vuotta Ylellä töissä ja tämä on innostavin ja inspiroivin tehtävä, jossa olen saanut olla mukana.
Hyvin sanottu -hankkeessa on nyt paljon isoja ja keskisuuria toimijoita, ja haluamme pitää myös tavalliset suomalaiset mukana. Tulemme toteuttamaan isosti kuntavaalistarttia 11.5. Teemme kaikki osiot ennen ja jälkeen puheenjohtajatenttiä. Lähetyksissä paneudutaan keskustelukulttuuriin. Ohjelmassa on myös alueellisia Hyvin sanottu -keskusteluja.
Touko-kesäkuussa olemme mukana Ylen Pointti-tapahtumissa ja heinäkuussa olemme SuomiAreenassa. Syksylle on tulossa paljon Hyvin sanottu-sisältöjä televisioon, radioon, podcastina ja verkkoon. Näitä on ollut mahtava suunnitella.
Tähtäämme siihen, että kaikki sisältömme ja tilaisuutemme ovat kaikille suomalaisille, eivätkä vain instituutioiden keskinäistä keskustelua.
Se on myös suurin haaveeni tässä hankkeessa. Että saamme osassa suomalaisia lisättyä ymmärrystä siihen, miten he toimivat itse vuorovaikutuksessa ja keskustelijoina. Että yhä useampi alkaa miettimään sitä miten omalla esimerkillä voi vaikuttaa muihin.
Haaveilen siitä, että ymmärrys keskustelukumppaneita kohtaan lisääntyy osalla meistä. Jos se tapahtuu, on jo iso työ tehty.”
Markus Liimatainen, Hyvin sanottu – Bra sagt -hankkeen päätuottaja
Teksti: Laura Rantanen
