“Keskustelukulttuuri on mennyt huonompaan suuntaan.” Tämä on lause, joka tuntuu toistuvan yhteiskunnallista keskustelua seuratessa. Tuoreen Hyvin sanottu -tutkimuksen mukaan näin myös ajattelee 67 prosenttia suomalaisista.
Mutta onko suomalainen keskustelukulttuuri todella menossa niin huonoon suuntaan kuin moni meistä ajattelee? Mitä suomalaiset ajattelevat erilaisten näkemysten kunnioittamisesta tai yhteiskunnallisen keskustelun tilasta? Millaisia keskustelijoita me olemme ja mitä toivomme hyvältä keskustelulta?
Ylen ja Erätauko-säätiön Hyvin sanottu – Bra sagt -hanke tutkii vuosittain suomalaisten kokemusta keskustelukulttuurista. Viidennen Hyvin sanottu -tutkimuksen tulokset on nyt julkaistu, ja avaamme tässä kirjoituksessa keskeisimpiä tuloksia. Kaikki tuoreimman Hyvin sanottu -tutkimuksen tulokset ovat luettavissa täällä.
Ensin hyvät uutiset
Edelleen yli 95 prosenttia suomalaisista ajattelee, että kuunteleminen, keskustelukumppanin kunnioittaminen sekä keskittyminen ja läsnä oleminen kuuluvat hyvään keskusteluun. Olemme tästä siis hyvin samaa mieltä.
93 prosenttia on samaa mieltä siitä, että on tärkeää antaa tilaa myös eri mieltä oleville. Lähes yhtä moni ajattelee, että hyvään keskusteluun liittyy mahdollisuus oppia ja saada uusia näkemyksiä.
Mitä tulee sananvapauteen ja -vastuuseen, olemme myös näistä aika yksimielisiä. Selvästi suurin osa suomalaisista ajattelee, että sananvapauteen kuuluu myös vastuu, ja useimpien mielestä sananvapautta ei tulisi käyttää toisen ihmisarvon loukkaamiseen. Näkemykset sananvapaudesta ovat pysyneet samoina viime vuoteen verrattuna, ja myös vastuu on yhä keskeistä.
Kuulostaa hyvältä. Joku voi tätä lukiessaan ajatella, että ehkä vähän liiankin hyvältä, mikäli on uskominen kaikkea sitä, mikä meidän monien silmiin ja korviin kantautuu erityisesti sosiaalisen median välityksellä. On kuitenkin hyvä muistaa, että tämä on vain murto-osa todellisuudesta.
Me Erätauko-säätiössä työskentelemme paremman keskustelukulttuurin eteen ja vuosien varrella olemme saaneet iloksemme huomata, että valtaosa ihmisistä on oikeasti todella mukavia keskustelijoita. Harvoin me haluamme pahaa toisillemme, vaikka olisimmekin eri mieltä. Myös vaikeista aiheista on mahdollista käydä rakentavaa keskustelua.
Uskomus, että ihmiset eivät osaisi keskustella rakentavasti vaikuttaisi kokemuksemmekin mukaan olevan useasti juurikin pelkkä uskomus. Valtaosa ihmisistä osaa ja tahtoo keskustella rakentavasti. Usein jo pelkästään se, että keskustelijoilla on tiedossa keskusteltavan aiheen lisäksi, että mikä on keskustelun tavoite, voi luoda merkittävästi luottamusta hetkeä ja kanssakeskustelijoita kohtaan. Kun minun ei tarvitse käyttää energiaa vaikkapa keskustelukumppanin tarkoitusperien pohtimiseen, tai siihen, että miten minun tulisi osallistua, niin olemmekin jo paljon paremmilla vesillä”, Efe Evwaraye, Erätauko-säätiön asiantuntija
Samaan aikaan kuitenkin seuraamme ja osallistumme yhteiskunnalliseen keskusteluun yhä vain vähemmän
Mitä tulee sosiaaliseen mediaan, monet meistä jakavat huolen keskustelukulttuurin tilasta. 85 prosenttia kaipaa lisää asiallisuutta keskusteluihin, ja lähestulkoon yhtä moni kokee lähes riitelymäisen keskustelun lisääntyneen sekä kaipaa lisää kunnioitusta muita ihmisiä kohtaan.
45 prosenttia suomalaisista pelkää kommentoida sosiaalisessa mediassa, sillä vastaukset ovat usein kärkkäitä. Siis lähes puolet. Lisäksi peräti kaksi kolmesta yhtyy väitteeseen: “Minua huolettaa, että toimittajat eivät uskalla kirjoittaa tärkeistä asioista vihapuheen pelossa.” (edellinen graafi)
Monet ovat lisäksi huolissaan yhteiskunnallisen keskustelukulttuurin tilasta. 60 prosenttia suomalaisista pitää yhteiskunnallisen keskustelun sävyä liian kiivaana, ja neljäsosa pelkää kertoa omia ajatuksiaan yhteiskunnallisista asioista, sillä pelkää muiden reaktioita. Siis aika moni meistä. Vain noin yksi viidestä ajattelee, että yhteiskunnallista keskustelua käydään toista kunnioittavaan sävyyn.
Reilu viidesosa eli 22 prosenttia suomalaisista kertoo seuraavansa yhteiskunnallista keskustelua aiempaa vähemmän. Muutosta vuoteen 2023 on viisi prosenttiyksikköä, jolloin vastaava luku oli 17 prosenttia.
Lisäksi suomalaisten halukkuus osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun on vähentynyt. Peräti 26 prosenttia kertoo osallistuvansa aiempaa vähemmän yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Muutosta on tapahtunut erityisesti 15–29-vuotiaissa miehissä sekä 30–44-vuotiaissa naisissa. Suurin muutos, yhdeksän prosenttiyksikköä, on tapahtunut 15–29-vuotiaissa miehissä. 30–44-vuotiaissa naisissa muutos on jatkumoa edellisiin tutkimusvuosiin, joissa vähemmän yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuvien osuus on vähitellen kasvanut vuosi vuodelta. (Yle 5.11.2024)
Lisäksi kolmannes suomalaisista kokee, etteivät omat ajatukset tule kuulluiksi. Siis aika moni meistä.
Vaikka olemme kohtuu yksimielisiä hyvän keskustelemisen peruspilareista, tunnistamme samaan aikaan, etteivät nämä aina toteudu. Tunnistamme haasteita erityisesti sosiaalisen median keskusteluissa sekä niin yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumisessa kuin seuraamisessa.
Monet asiat ovat samaan aikaan totta. Olemme aika yksimielisiä siitä, mitä kaipaamme keskusteluilta, haluamme kunnioittaa muita ja oppia uutta, mutta samaan aikaan iso osa meistä pelkää osallistua. Monet yhteiskunnalliseen keskusteluun liittyvät haasteet ovat suomalaisten jakamia.
Sinulle, joka nautit syvällisistä ja rauhallisista keskusteluista
Kolme neljästä kertoo nauttivansa syvällisistä keskusteluista, lähes saman verran kertoo nauttivansa päästessään oppimaan toisten ajatuksista ja seuraavansa mielellään muiden keskusteluja. 63 prosenttia kaipaa lisää tilaisuuksia rauhallisiin keskusteluihin. Ja teille kaikille meillä on hyviä uutisia.
Hyvin sanottu -hanke vahvistaa suomalaisen keskustelukulttuurin parhaita puolia, luo rakentavan keskustelun mahdollisuuksia ja innostaa ihmisiä mukaan toisia kunnioittavaan, erilaisia näkemyksiä arvostavaan keskusteluun. Samalla vahvistetaan suomalaisten luottamusta ja ymmärrystä toisiaan kohtaan. Hankkeessa on mukana yhteensä lähes 200 yhteistyökumppania.
Kerran vuodessa järjestämme yhdessä hankkeen yhteistyökumppaneiden kanssa Hyvin sanottu -keskustelufestivaalin, jonka tarkoituksena on lisätä rohkeutta osallistua keskusteluihin, syventää ymmärrystä toisistamme ja vahvistaa kokemusta siitä, että kaikkien äänellä on merkitystä.
Jutun juju on siinä, että festivaali tarjoaa keskusteluareenan aivan jokaiselle: Sinä olet tervetullut ja sinua halutaan kuulla. Olet tervetullut kuuntelemaan, mutta myös keskustelemaan itse. Hyppäämään mukaan keskustelun vietäväksi. Avaamaan suusi matalalla kynnyksellä. Esittämään vielä keskeneräisiä ajatuksia. Pohtimaan asioita yhdessä. Sinun ajatuksistasi ja kokemuksestasi ollaan kiinnostuneita.
Meillä on tapana keskusteluissa etsiä ratkaisuja tai tehdä päätöksiä asioista, mutta festivaalilla jätetään tämä taakka pois, jolloin usein syntyy ennalta-arvaamattomia oivalluksia tai uutta ajattelua. Se on vapauttavaa, kun ei tarvitse vakuuttaa tai voittaa toista keskustelussa”, Valtteri Tervala, Erätauko-säätiön asiantuntija
Pääset lukemaan kokemuksia vuoden 2024 keskustelufestivaalista täältä.
Voit lukea lisää vuoden 2023 tutkimuksesta täältä: Neljäs Hyvin sanottu -tutkimus kertoo yhteiskunnallisen keskustelun tulehdustilasta
Voit lukea lisää vuoden 2022 tutkimuksen tuloksista tästä: Kolmas Hyvin sanottu -tutkimus kertoo hieman harvemman kokevan keskustelukulttuurin huonontuneen
Vuoden 2021 tutkimuksen tuloksista saat lisää tietoa täältä: Todella moni suomalainen arvioi riitelymäisen keskustelun lisääntyneen, yhteiskunnallisista asioista haluavat puhua silti lähes kaikki
Voit lukea lisää vuoden 2020 tutkimuksen tuloksista tästä: Tuntuuko hankalalta, kun joku on eri mieltä? Yle ryhtyy parantamaan suomalaista keskustelukulttuuria
Tietoa tutkimuksesta:
Otoskoko on 2 016 henkeä ja kohderyhmänä 15 vuotta täyttäneet Manner-Suomessa asuvat suomen- ja ruotsinkieliset. Aineisto on kerätty 18.–2.10.2023 välisenä aikana. Tiedonkeruussa tapahtuneen virheen vuoksi otosta täydennettiin yhden kysymyksen kohdalla ruotsinkielisessä otoksessa vielä aineistonkeruun jälkeen. Aineiston tilastollinen virhemarginaali on suurimmillaan 2,2 %-yksikköä suuntaansa. Tiedonkeruun toteutti Norstat Finland.
Mikä Erätauko-säätiö?
Erätauko-säätiön tarkoituksena on yhdessä muiden dialogista kiinnostuneiden tahojen kanssa muuttaa keskustelukulttuuri Suomessa rakentavammaksi, vähentää yhteiskunnan jakautumista ja lisätä ihmisten osallisuutta yhteiskuntaan.
Erätauko-säätiön visio on, että yhteiskunnallinen keskustelu on rakentavaa, kunnioittavaa ja siihen osallistuvat yhteiskunnan jäsenet laajasti. Ihmisillä ja organisaatioilla on sekä halua että osaamista käydä rakentavaa keskustelua tärkeistä aiheista.
Erätauko-menetelmä on ilmainen ja vapaasti käytössä oleva menetelmä, jonka avulla on mahdollista käydä rakentavampia ja tasavertaisimpia keskusteluja. Pääset tutustumaan menetelmään täältä.
Kirjoittanut: Eveliina Alho
