Ensi kuulemalta voi olla yllättävää, että Suomesta leviää maailmalle dialogisia käytäntöjä. Suomalaiset kun eivät yleensä pidä itseään kovinkaan keskustelutaitoisena kansana.
Tiina ja Antti Herlinin säätiön ympäristöhankkeiden johtaja Harri Lammi osallistui Nuorten Ilmasto-Erätauko-keskusteluun ja haluaisi Erätauon laajemminkin osaksi ilmastokeskustelua.
Nuorten osallisuuden asiantuntija Virva Viljanen Allianssista kokee Erätauon hyväksi menetelmäksi nuorten ja aikuisten päättäjien käymiin yhteiskunnallisiin keskusteluihin.
Kansanvalistusseuran, Pääkaupunkiseudun partiolaisten ja Erätauko-säätiön yhteinen Nuorten Ilmasto-Erätauko -hanke pyrkii saamaan nuorten äänen kuulumaan paremmin ilmastokeskustelussa ja päätöksenteossa.
Maa- ja metsätalousministeriö kiersi Suomea keskustelemassa Ilmastoruoka-ohjelman teemoista. Hanna Mattila ministeriöstä kertoo Erätauon tehneen keskusteluista varsinaisia hyvän mielen keskusteluja, joita olisi haluttu jatkaa pidempäänkin!
Toimihenkilöliitto ERTO ry:n talous- ja henkilöstöpäällikkö Teemu Miettinen on Erätauko-keskusteluja vetäessään kokenut keskustelijoiden päässeen arjen yläpuolelle.
Turun yliopistossa tulevaisuuden teknologioiden laitoksella työskentelevä Marianne Muurinen oppi, että Erätauko-keskustelussa fasilitaattorikin saa olla oma itsensä.
AD ja graafinen suunnittelija Pauliina Vesterinen järjesti viime vuoden Erätauko-viikolla Erätauko-keskustelun omassa kodissaan ja aikoo tehdä tänä vuonna saman.
Valtiovarainministeriö, Erätauko-säätiö ja DialogiAkatemia haastoivat loppukeväästä suomalaisia järjestämään Poikkeusajan dialogeja. Tarkoituksena oli keskustella poikkeusajan aiheuttamista tunteista Erätauko-menetelmällä ja saada syvempää ymmärrystä siitä, millaista on elää poikkeusajan Suomessa.
Kirjailija Reetta Niemelä hyödyntää Erätaukoa tietokirjassaan Älä vihaa minua, joka auttaa ymmärtämään muiden lajien elämää. Kirja haluaa vähentää vastakkainasettelua ja tuoda esille luonnon monimuotoisuuden tärkeyttä.
