Erätauko-säätiö osallistui festareille kymmenhenkisen tiimin voimin. Mukaan lähtivät toimitusjohtaja Lauran lisäksi asiantuntijat Efe ja Jonna, harjoittelijat Eveliina, Vilma ja Tiina, koordinaattori Vilja, Erätauko-konsultit Anna ja Toni sekä Aleksi. Tässä kirjoituksessa päästään kurkistamaan festariesiripun taakse, ja kuulemaan miten ensimmäiset Hyvin Sanottu -keskustelufestarit sujuivat erätaukolaisten näkökulmasta.
Säätiön toimitusjohtaja Laura Arikka kertoo, että idea festareista lähti liikkeelle ajatuksesta tehdä yhteistyöteko hankkeen yli 160 kumppanin kesken. “Järjestelyt aloitettiin vuoden 2022 alussa, ja jokaiselle yhteistyökumppanille tarjottiin mahdollisuus osallistua festareille keskustelun järjestäjänä. 160 yhteistyökumppanista 55 lähti mukaan, mikä on ekaksi kerraksi tosi hyvä!” kiittelee Laura.
Festarit ovat Hyvin Sanottu -hankkeen mukainen ja erätaukomainen tapa tuoda ihmiset yhteen. Tärkeitä aiheita, vähän myös pilkettä silmäkulmaan, vapaa pääsy ja matala kynnys osallistua. Tavoitteena oli järjestää demokratiaa vahvistava tapahtuma, jossa pyritään tarjoamaan kaikille tasavertainen ympäristö osallistua dialogiin, kuvailee Laura.
Festaripaikkakunta selvisi nopeasti, sillä Hämeenlinnan kaupunki oli tehnyt aktiivista Hyvin sanottu -työtä. Vastuualueet jaettiin järjestäjien, eli Hämeenlinnan kaupungin, Ylen ja Erätauko-säätiön sekä Hyvin sanottu -yhteisyökumppaneiden kesken. Erätaukolaisten puheessa korostuukin kokemus toimivasta työnjaosta ja korkeasta luottamuksesta järjestäjien ja yhteistyökumppaneiden välillä.
“Järjestäminen on mennyt super hyvin. Kaikki järjestäjät ja yhteistyökumppanit halusivat selkeästi saada tämän onnistumaan!” kertoo Laura.
“Tässä korostuu luottamus. Uskaltaa luottaa siihen, että toimijat ja tahot ovat ottaneet tämän asiakseen ja kukin kantaa kortensa kekoon” komppaa Efe kokemuksiaan yhteistyökumppaneiden kanssa.
Erätauko-säätiön asiantuntijat kouluttivat järjestäjiä ja ohjaajia
Efe ja Jonna aloittivat työnsä vuoden 2022 alussa kartoittamalla Hyvin sanottu -yhteistyökumppaniverkoston olemassa olevaa erätauko-osaamista. Keväällä järjestettiin kolme perehdytystä festareiden keskustelun järjestäjille. Syksyllä pidettiin vielä kaksi ohjaajakoulutusta koko Erätauko-verkostolle ja tätä markkinoitiin erityisesti festareilla keskustelua ohjaaville.
Erätauko-säätiö oli vastuussa luottamuksellisten keskusteluiden tuen koordinoinnista. Kun keskusteluiden järjestäjät oli lyöty lukkoon, pitivät Efe ja Jonna huolen, että vastavuoroinen viestintäkanava kumppanien välillä oli jatkuvasti auki. Yhteyttä pidettiin säännöllisin väliajoin soittamalla, lähettämällä viestejä, tarjoamalla materiaaleja, laatimalla muistilistoja ja pitämällä videotapaamisia. Tukea tarjottiin keskustelun järjestämiseen, käsikirjoitukseen, kysymysten pohtimiseen ja juoksuttamiseen. Järjestäjät saivat halutessaan fasilitoida keskustelun itse tai pyytää erätaukolaisia ottamaan koppia ohjaamisesta.
Kuinka suomalaisten ääni kuului festareilla?
Festareiden osallistujajoukko oli monipuolinen.
Moninaisuuden mahdollisti laaja yhteistyöverkosto ja järjestäjien esille nostamat monipuoliset ja tärkeät aiheet. Tämän lisäksi useat eri osallistumisen tavat nähtiin rikkautena. Luottamukselliset, julkiset ja pop up – keskustelut sekä Ylen chatit tarjosivat jokaiselle mahdollisuuden osallistua omalta mukavuusalueeltaan.
“Festareilla huomasi, että ihmisiä innostaa ja jännittää tosi erilaiset asiat. Toiselle henkilölle luottamukselliseen keskusteluun lähteminen on tosi jännittävää ja toiselle se on ainoa turvallisen tuntuinen tapa osallistua. Kun taas joku kokee pop up -keskustelun rentona asetelmana, ja toiselle se onkin ihan jotain muuta. Viikonloppuna meidän ihmisten moninaiset osallistumisen tavat tulivat näkyväksi ja sen mahdollistaminen oli suuri rikkaus!” havaitsi Jonna.
Suomalaisten ääni tuli kuuluviin sekä välittömästi että välillisesti. Ihmisiä on tavoitettu ja saatu osallistumaan keskusteluun paitsi paikan päällä, myös verkossa. Aleksi huomauttaa, että vaikka kaikkia ihmisiä ei tavoitettaisi paikalle, niin he vievät tätä sanomaa eteenpäin koteihinsa ja heidän pariin, jotka eivät tänne vielä tänä vuonna löytäneet.
Haluan myös ajatella sitä miten tää kertaantuu. Että tässä on kyse yhdestä tapahtumasta, mutta tää on keskustelufestivaali, joka on nimenomaan ihmisille tarkoitettu. Täällä on monenlaisia aiheita ja ihmisiä. En arvioi tän kaksipäiväisen perusteella, vaan pohdin paljon sitä, että mitä kaikkea tulee tapahtumaan niissä ympäristöissä mihin ihmiset täältä lähtee, Efe pohtii.
“Kaikkien äänen kuuluviin saamiseksi voi olla väärä tavoite. Mulle riittää se, et täällä on mahdollisimman paljon ihmisiä, jotka voi viedä tän lähipiiriinsä ja vaikutus tulee sitä kautta. Näin tavoitetaan heitä, jotka eivät tule paikalle. Tänne ei saa kaikkia, mutta yhden kontaktin kautta voi saada vaikutusta aikaan” Aleksi jatkaa.
Haastatteluita läpileikkaava kokemus oli, että festarit onnistuivat todella hyvin – etenkin siihen nähden, että kyseessä oli ensimmäinen kerta. Erätaukomaiseen asenteesen kuitenkin kuuluu, että aina ollaan valmiita kehittymään ja kehittämään omaa toimintaa.
Onnistumisen kokemukset ja tapahtuman merkityksellisyys siivittävät kohti seuraavaa festivaalia
Haastatteluissa oli kuultavissa aito intohimo tekemiseen ja tapahtumaa kohtaan.
“Koen, että onnistuin someviestinnässä siinä, että sain rakennettua kattavan kokonaiskuvan festivaalipäivistä. Lisäksi onnistuin nappaamaan videoklippejä just niistä kohdista, mistä halusinkin, esimerkiksi Katri Helenan ja Hyysalon tunteita herättävät loppukommenit Toivo -keskustelussa. Tuli tekstiä, kuvaa videota ja audiota – hyvä kokonaisuus kaiken kaikkiaan!” Vilma kommentoi tapahtumaviestintää.
Harjoittelijoiden opit eivät jääneet kuitenkaan vain viestinnän tasolle. Festivaalin koettiin antavan kokonaisvaltaisemman kuvan koko Erätauko-menetelmästä ja sen mahdollisuuksista. Festivaalin aikana harjoittelijat ymmärsivät, että Erätauon käyttömahdollisuudet mukautuvat aina kutsuprosessin mukaan. Kun samaan piiriin kutsutaan esimerkiksi johtoportaan edustajia ja työntekijöitä, niin Erätauon vaikuttavuus tulee näkyväksi.
“Se henkilö, joka voi vaikuttaa tiettyihin asioihin kuulee päätösten kohteena olevien kokemukset siitä asiasta. Ytimessä on se, että kun oikeat tyypit osataan kutsua oikeaan paikkaan, niin miten paljon sillä voi olla vaikutusta asioihin. Tää oli sellainen oma havahtuminen täältä, mikä on ollut hienoa.” Eveliina tiivistää harjoittelijoiden kokemuksen.
Festareiden merkitys koettiin jonain suurempana kuin vaan tapahtumana. Erätaukolaiset kokivat, että he pääsivät olemaan osana jonkin merkityksellisemmän kulttuurisen muutoksen murroskohtaa.
Festarit symboloivat murroskohtaa. Sitä, että me tehdään keskustelemisesta festarit, että keskustelemisesta tehdään bileet! On mieletöntä, että tullaan keskustelemaan eri aiheista ja tarjotaan monta eri tapaa osallistua: keskustelijana, kuuntelijana, vetäjänä, pop uppina… Tää on jonkun uuden alku, kommentoi Vilja.
“Tämä keskustelutapa leviää väistämättä aika hitaasti, koska tämä pitää kokea. Tätä ei voi twiitistä tajuta. Festivaali on tärkeä sen kokemuksen tuottamisessa, että näinkin voi tehdä” jatkaa Aleksi.
“Tärkeää tässä on itselle se symbolinen arvo, että on lähetty tarjoamaan konkreettinen kohtaamisen paikka. Täällä on pelkästään järjestäjinä 55 tahoa, jotka näkee tän merkityksen ja joilla on halu lähteä tekemään. Se pitää sisällään oikeesti aika paljon” tiivistää Efe.
Muutosta luodaan yhteistyössä, dialogi kerrallaan. Demokratian vahvistaminen on meidän kaikkien vastuulla, ja festari oli osoitus siitä, että keskustelukulttuurin muutokseen ollaan valmiita.
“Kiitos kaikille kanssakoordinaattoreille. YLE, Hämeenlinnan kaupunki, Verkatehtaan porukka, meidän tiimi ja keskusteluiden järjestäjät, tehtiin hieno yhteisponnistus. Lisäksi iso kiitos hämeenlinnalaisille ja hämeenlinnan alueella asuville, jotka tulivat rohkeasti katsomaan että mistä tässä on kyse. Erityisaplodit!” Laura lopettaa.
.
Tiina Helin
Harjoittelija
Erätauko-säätiö
Kuvat: Erätauko-säätiö
#erätauko #dialogi #hyvinsanottu #keskustelufestivaali #yle #hämeenlinnankaupunki
