Segregaatiota koskevassa tutkimuksessa koulujen laatua sekä eri kouluja kohtaan tunnettua luottamusta pidetään merkittävänä alueiden kehityksen tekijänä (Turun kaupunki). Siksi erityisesti Suomen suurimmissa kaupungeissa on käynnistetty koulusegregaation vähentämiseen tähtääviä hankkeita.
Segregaatio tarkoittaa eriytymistä, eikä tämä valitettavasti ole sellainen kehityssuunta, joka olisi hidastumassa. Segregaatiota on monenlaista. Alueellista, sosioekonomista, kielellistä. On tärkeä selvittää, mitä segregaatioilmiön suhteen pystytään tekemään”, Emil Kusnetsoff
Turun kaupungin ensimmäinen Koulusegregaation vähentäminen Turussa -hanke käynnistyi alkuvuodesta 2022 ja päättyi huhtikuussa 2024. Heti ensimmäisen hankkeen perään käynnistyi jatkoprojekti, joka päättyy loppuvuodesta 2025. Toinen hanke jatkaa ensimmäisen jalanjäljissä, kantaen nimeä Kaikil hyvä opintie: Koulusegregaation vähentäminen Turussa II.
Hankkeiden tärkeimpiä tavoitteita ovat koulujen eriarvoistumiskehityksen torjuminen sekä tasa-arvoisten oppimisen edellytysten mahdollistaminen kaikille turkulaisille koululaisille lähikoulusta riippumatta.
Ensimmäisen projektin tuloksena syntyi Turun kaupungin koulusegregaation ehkäisemisen tiekartta, johon koottiin jo käytössä olevat, muilta kunnilta omaksutut sekä hankkeen aikaa pilotoidut koulusegregaation ehkäisemisen toimenpiteet. Toisessa hankkeessa tiekarttaa jalkautetaan ja juurrutetaan kaupungin toimintaan ja päätöksentekoon.
Hankkeita rahoittavat opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Turun kaupunki. Koulusegregaation vähentämiseen tähtääviä muita vastaavia projekteja on käynnissä myös Helsingissä, Vantaalla, Espoossa, Tampereen kaupunkiseudulla, Jyväskylässä ja Lappeenrannassa.
Lähes jokaisesta Turun peruskoulusta osallistuttiin Skididialogeihin
Hankkeissa päädyttiin hyödyntämään Erätauko-menetelmää sekä Erätaukoon perustuvaa Skididialogimallia, sillä näin on mahdollista kuulla ihmisiä itseään. Dialogin avulla nousee usein esiin sellaisia asioita, joita välttämättä kyselyn avulla ei saataisi tavoitettua. Lisäksi menetelmä mahdollistaa sen, että keskustelua lähdetään käymään samalta viivalta, omista kokemuksista käsin. Kenenkään ei tarvitse olla aiheen asiantuntija.
Kaupungilta löytyy kovaa tietoa ja vaikka mitä tilastoja, mutta pehmeääkin tietoa tarvitaan. Keskustelemalla esiin nousee ihan eri tavalla sellaista tietoa, jota ei välttämättä nouse tilastoissa. Numeroiden kertoma todellisuus voi olla toisenlainen kuin ihmisten itsensä sanoittama todellisuus. Näiden yhdistäminen on tärkeää, jotta saadaan luotua aiheesta kokonaiskuva”, Emil Kusnetsoff
Keväällä 2023 lähdettiin liikkeelle siitä, että olisi kuultava oppilaita ja koulun henkilökuntaa kouluista ympäri Turkua. Näin Turun 32 peruskoulusta 27 osallistui Skididialogeihin. Skididialogit ovat Lahdessa kehitetty lapsille ja nuorille suunnattu rakentavan keskustelun malli, joka pohjautuu Erätaukoon. Skididialogi kokoaa yhteen lapset, nuoret ja heidän parissaan toimivat sekä asioista päättävät aikuiset tasavertaiseen keskusteluun.
Kevään keskustelujen teemoina olivat yhteisöllisyys sekä kouluviihtyvyys ja -vetovoima. Yhdestä koulusta mukana oli aina kaksi oppilasta. Mahdollisten valtapositioiden ja haastavien tilanteiden ehkäisemiseksi opetusryhmiä sekoitettiin. Eri peruskoulujen Skididialogeissa oli kaiken kaikkiaan 156 osallistujaa. Tämän lisäksi järjestettiin kolme varhaiskasvatuksen dialogia, joissa oli yhteensä 40 osallistujaa.
Skididialogit kirjattiin, ja kirjausten avulla täydennettiin tiekarttaa toimenpiteillä. Samalla keskusteluissa nousseita huolia, toiveita ja kehitystarpeita oli myös mahdollista viedä konkreettisesti eteenpäin. Ajatukset vietiin anonyymeina ohjausryhmälle, jossa on mukana muun muassa kaupungin kasvatuksen ja opetuksen apulaispormestari.
Alueellisissa Erätauko-keskusteluissa kuultiin, kohdattiin ja luotiin luottamusta
Skididialogien jälkeen lähdettiin järjestämään alueellisia Erätauko-keskusteluja Halisissa ja Varissuolla. Alueellisiin Erätauko-keskusteluihin kutsuttiin alueiden koulujen ja varhaiskasvatuksen henkilökuntaa, vanhempia, alueen eri toimijoita sekä kaupungin työntekijöitä. Kummassakin keskustelussa oli mukana muun muassa Turun pormestareita sekä kasvatus- ja opetusjohtaja. Keskusteluilla haettiin syvempää ymmärrystä, tasavertaista kohtaamista sekä luottamuksen syntymistä. Keskustelut ohjasi Erätauko-säätiön asiantuntija Efe Evwaraye.
Kummastakin keskustelusta saatiin todella positiivista palautetta. Keskustelujen myötä voitiin myös todeta, että tällaiselle kuulemiselle oli ollut tarvetta. Kaupungin on tärkeä kuulla asukkaitaan, ja pelkkien kyselyiden avulla voi olla hyvin vaikea tavoittaa kaikkea sitä, mitä syntyy aidossa dialogissa muiden ihmisten kanssa.
Koska yhteen Erätauko-keskusteluun voi kutsua paikalle vain rajallisen määrän osallistujia keskustelun tasavertaisena pysymisen vuoksi, päädyttiin Erätauko-keskustelujen jälkeen järjestämään vielä kaikille avoin jatkotyöpaja. Näin oli myös mahdollista työstää keskusteluissa esiin nousseita kokemuksia ja ajatuksia ratkaisukeskeisemmin. Osallistujia Erätauko-keskusteluissa ja työpajassa oli yhteensä 60.
Erätauko-keskustelut ja asukkaiden kuuleminen heille tärkeistä aiheista mahdollistivat myös sen, että konkreettisiin toiveisiin, kuten parempiin harrastusmahdollisuuksiin tietyllä asuinalueella, oli mahdollista puuttua välittömästi.
Tällä hetkellä Turussa käydään jälleen Skididialogeja yhteistyössä osaamisen kärkihankkeen kanssa. Hanke on toteuttanut laajat verkkofasilitoidut ryhmäkeskustelut eri koulutusasteiden henkilöstöille. Skididialogien avulla täydennetään kokonaisuutta ja tuodaan laadullisesti esiin kokemuksia niistä teemoista, joista ryhmäkeskusteluiden vastausten perusteella kaivataan vielä lisätietoa. Dialogien avulla voidaan siis syventää keskusteluiden tuloksia, täydentämällä määrällistä tietoa laadullisella.
Lue lisää Erätauko-menetelmästä osana kaupunkien tekemää osallistamistyötä:
- Meidän Espoo 20X0 – Erätauko-keskustelua tulevaisuuden Espoosta
- Samassa ringissä – Skididialogin äärellä kohtaavat lapset, nuoret ja aikuiset
- Erätauko on oikein käytettynä loistava tapa lisätä osallisuutta kunnan päätöksenteossa
- Kokemustietoa päätöksentekoon – Tampereen seudulla liikkuvat mukana liikennesuunnittelussa
Mikä Erätauko-säätiö?
Erätauko-säätiön tarkoituksena on yhdessä muiden dialogista kiinnostuneiden tahojen kanssa muuttaa keskustelukulttuuri Suomessa rakentavammaksi, vähentää yhteiskunnan jakautumista ja lisätä ihmisten osallisuutta yhteiskuntaan.
Erätauko-säätiön visio on, että yhteiskunnallinen keskustelu on rakentavaa, kunnioittavaa ja siihen osallistuvat yhteiskunnan jäsenet laajasti. Ihmisillä ja organisaatioilla on sekä halua että osaamista käydä rakentavaa keskustelua tärkeistä aiheista.
Erätauko-menetelmä on ilmainen ja vapaasti käytössä oleva menetelmä, jonka avulla on mahdollista käydä rakentavampia ja tasavertaisimpia keskusteluja. Pääset tutustumaan menetelmään täältä.
