Saamelaisten esineistöä on viety satojen vuosien ajan pois Saamenmaalta museoihin ympäri maailman. Vuonna 2021 Suomen Kansallismuseo ja Saamelaismuseo Siida sopivat runsaan 2 000 esineen palauttamisesta Saamenmaalle. Kyseessä on maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen repatriaatio eli kulttuuriperinnön palautus alkuperäisille omistajille.
Palautus toimi lähtöpisteenä myös Suvi Westin ja Anssi Kömin Jussi-palkitulle dokumenttielokuvalle, Máhccan – Kotiinpaluu. Elokuvassa käsitellään kulttuuriperinnön merkitystä ja omistajuutta, yhteyden etsimistä esivanhempiin sekä anteeksiantoa.
Aiheen käsittely on saanut silmämme avautumaan, kuinka suuri valta museoilla todella on ja kuinka paljon museot vaikuttavat millaista tarinaa kerrotaan. Toivomme, että elokuva toimii keskustelunavauksena äärimmäisen tärkeälle yhteiskunnalliselle keskustelulle.” (elokuvan ohjaajat)
Tällaisesta vallankäytöstä kertoo myös Suomen Kansallismuseon yhteisömanageri Elisa Sarpo. Museot käyttävät valtaa määritellessään keiden tarinat kerrotaan ja millä tavalla, mistä kulttuuriperintö muodostuu ja minkälaisia merkityksiä eri esineille annetaan. Museoiden kertomilla tarinoilla on ollut läpi historian valtava merkitys vähemmistöihin kohdistuvien stereotypioiden ylläpitämisessä.
Saamelaisesineiden kokoelma muodostui esineistä, joita on kerätty museokokoelmiin aina 1830-luvulta alkaen. Ei siis mikään ihme, että esineiden palauttaminen ja tähän liittyvät tunteet ovat olleet sensitiivinen aihe ei ainoastaan saamelaisyhteisöille, vaan myös museoiden kokoelmatyöntekijöille.
Tämän vuoksi Suomen Kansallismuseo koki tärkeäksi tarjota museo- ja kulttuurialan työntekijöille rauhallisen ja turvallisen tilan, jossa aiheesta voitiin lähteä käymään rakentavaa ja tasavertaista keskustelua.
Syksyllä 2024 järjestimme yhteistyössä Suomen Kansallismuseon ja Máhccan-elokuvan kanssa Erätauko-keskustelukiertueen kolmella eri paikkakunnalla. Keskusteluja käytiin Helsingissä, Tampereella ja Oulussa. Keskusteluihin osallistui kaiken kaikkiaan 25 osallistujaa.
Keskustelujen avulla museo- ja kulttuurialan ammattilaisille tarjottiin mahdollisuus keskustella museotyöhön liittyvistä kysymyksistä, joita Kotiinpaluu-elokuva heissä itsessään herätti.
Keskustelu ei aina ole helppoa, mutta juuri siksi sitä on käytävä
Aihe on hyvin sensitiivinen. Elisa huomauttaa, ettei aihe ole myöskään jokaiselle museotyöntekijälle tarpeeksi tuttu, ja siksi siitä puhumista saatetaan arastella. Erätauko-keskustelussa sen sijaan on mahdollista tunnustaa, ettei tiedä kaikkea ja voi vain antautua oppimaan itsestä, muista ja keskusteltavasta aiheesta. Tämä lisää rohkeutta lähteä käymään keskustelua haastavasta aiheesta.
Erätauko-keskustelut tarjosivat museo- ja kulttuurialan ammattilaisille mahdollisuuden syventyä vaikeisiin kysymyksiin ja pohtia paitsi omaa suhdettaan saamelaiseen kulttuuriperintöön, myös omaa ammatti-identiteettiään.
Erätauko-keskusteluiden käsikirjoituksen suunnitteli Maria Aikio, joka toimii koulutussuunnittelijana ja projektikoordinaattorina saamelaisaiheisissa hankkeissa Rauhankasvatusinstituutissa ja Nuorten Akatemialla. Marialle saamelaisten näkökulmat olivat tuttuja niin aikaisemmista töistä kuin omasta elämästä. Keskustelut ohjasi Erätauko-säätiön asiantuntija Efe Evwaraye.
Osallistujat ottivat yhteiseksi asiakseen pysyä rehellisenä dialogille ja sen tavoitteelle – moninäkökulmaiselle keskustelulle, jonka aikana pyrittiin syventämään ymmärrystä aiheesta, itsestä ja muista. Tämä loi keskusteluihin luottamusta, mikä mahdollisti keskustelemisen sensitiivisestäkin aiheesta.” –Efe Evwaraye
Aiheeseen kytkeytyvät moninaiset tunteet synnyttivät paljon keskustelua. Keskusteluissa nousi esille niin suru kuin myös häpeä siitä, miten vähän sitä todellisuudessa tunteekaan saamelaista kulttuuria ja historiaa. Esineiden omistajuutta ei myöskään oltu välttämättä reflektoitu omassa työssä tarpeeksi. Eräs osallistuja kuvasi, miten erityisesti tunteista keskusteleminen vei omaa pohdintaa syvemmälle kuin koskaan aiemmin.
Ehkä keskustelujen kautta herättiin osaltaan siihen, että yksi asia, mikä saattaa jarruttaa asioiden edistymistä, on tunneside.” -Elisa Sarpo
Haastateltavien mukaan olisi tärkeää lisätä ihmisten valmiuksia keskustella tämäntyyppisistä aiheista museokentällä. On tärkeää pitää saamelaista kulttuuriperintöä esillä ilman, että tämä jää yksinomaan saamelaisten omalle vastuulle. Sama pätee myös muiden vähemmistöjen kohdalla. Yhteinen vastuu ja osallistuminen ovat avainasemassa kulttuuriperinnön vaalimisessa ja sen ymmärtämisessä osana historiaa ja nykypäivää.
Tulevaisuudessa tällaisten keskustelujen käyminen palvelee myös muita vähemmistöjä, ei pelkästään saamelaisia.” –Maria Aikio
Maria lisää, että se, että yhteisessä keskustelussa on mahdollisuus käsitellä vähemmistöjen asioita, vahvistaa ja ylläpitää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Se on tärkeää rauhantyötä, myös rauhan aikana.
On tärkeää pysähtyä, keskittyä ja kuunnella
Yhteiset keskustelut saivat osallistujilta kiitosta turvallisesta ja rauhallisesta ilmapiiristä, joka mahdollisti syvällisen perehtymisen aiheeseen. Keskustelut antoivat osallistujille paitsi uusia oivalluksia, myös rohkeutta käsitellä vaikeita aiheita omassa työssään. Osallistujen viesti kuului, että tämäntyyppistä keskustelua tarvittaisiin enemmänkin.
Tällaisia keskusteluja, missä toista oikeasti kuunnellaan, pitäisi olla enemmän”, totesi eräs osallistuja
Monet keskusteluissa syntyneistä oivalluksista liittyivät juuri keskustelun merkitykseen ja ohjatun dialogin voimaan. Elisa kuvailee, miten osallistujat kokivat olevansa yllättävän samanmielisiä, vaikka todellisuudessa heidän näkökulmansa ja painotuksensa saattoivat erota toisistaan huomattavasti. Vaikka keskustelijat tarkastelivat aihetta monista eri kulmista ja eri asiat olivat heille eri tavoin merkityksellisiä, päällimmäiseksi jäi tunne yhteisestä ymmärryksestä. Elisa arvelee tunteen syntyvän siitä oivalluksesta, että tasavertainen ja rauhallinen keskustelu on mahdollista ilman konfliktia, vaikka näkemykset eroaisivatkin toisistaan.
Keskusteluissa pohdittiin ääneen yhtäältä sitä, että minkälainen suhde kullakin on ammattilaisena keskustelun aiheeseen ja mistä syystä, mutta samanaikaisesti pureuduttiin myös elämäntaipaleisiin ja rooleihin ammattilaisuuden ulkopuolella. Tämä lisäsi näkökulmien määrää entuudestaan. Vaikka osallistujat olivatkin museo- ja kulttuurialan ammattilaisia, heillä oli mahdollisuus pohtia teemaa myös omina kokonaisina itseinään.” -Efe Evwaraye
89 % keskusteluihin osallistuneista kertoi palautekyselyssä, että voisi kokemuksensa perusteella hyödyntää dialogimenetelmää myös omassa työssään. Palautteista käy myös ilmi, että keskustelun avulla on saatu lisää rohkeutta vaikeiden aiheiden käsittelyyn. Erätauko-keskustelut siis tukivat museo- ja kulttuurialan ammattilaisten tekemää työtä.
Sen lisäksi, että keskustelut ovat olleet tärkeitä henkilökunnan kesken, haaveilee Elisa museosta kohtaamispaikkana, joka toisi kaikenlaisia ihmisiä käymään yhteisiä keskusteluja – myös vaikeista aiheista. Tämä ei tarkoita ääripäiden tai räikeästi eri mieltä olevien tahojen kokoamista yhteen, vaan sitä, että vaikeista asioista ylipäätään uskallettaisiin puhua. Olisi tärkeää, että tällaisille keskusteluille luotaisiin tiloja ja tarjottaisiin turvallisia paikkoja, joissa niitä voisi lähteä käymään rakentavassa hengessä. Ja tämä voisi olla Elisan mukaan museon tehtävä.
Suomen Kansallismuseo järjestikin keväällä 2023 uudistustyönsä tukena yhteensä yhdeksän Museodialogia, joihin osallistui kaiken kaikkiaan 95 keskustelijaa. Keskusteluiden tarkoituksena oli lisätä ymmärrystä eri kulttuureista, identiteeteistä ja historiasta erilaisista näkökulmista. Käydyt keskustelut alleviivasivat sitä, miten paljon pelkästään Suomen kokoisesta maasta löytyy erilaisia tarinoita ja näkökulmia.
Museo- ja kulttuurialan ammattilainen, osallistu Erätauko-koulutukseen
Nyt museo- ja kulttuurialan ammattilaisilla on mahdollisuus kouluttautua Erätauko-keskustelujen ohjaajaksi. Järjestämme yhteistyössä Suomen Kansallismuseon kanssa kaksipäiväisen ohjaajakoulutuksen etäyhteyksin tammikuussa 2025.
- tiistaina 14.1 klo 9-15
- tiistaina 28.1. klo 9-12
Koulutukseen tulee osallistua kumpanakin koulutuspäivänä. Pääset ilmoittautumaan mukaan tästä!
Mikä Erätauko-säätiö?
Erätauko-säätiön tarkoituksena on yhdessä muiden dialogista kiinnostuneiden tahojen kanssa muuttaa keskustelukulttuuri Suomessa rakentavammaksi, vähentää yhteiskunnan jakautumista ja lisätä ihmisten osallisuutta yhteiskuntaan.
Erätauko-menetelmä on ilmainen ja vapaasti käytössä oleva menetelmä, jonka avulla on mahdollista käydä rakentavampia ja tasavertaisimpia keskusteluja. Pääset tutustumaan menetelmään täältä.
