Mikä Meidän Espoo 20X0?
Espoossa järjestettiin kevään 2022 aikana tapahtumasarja, jonka avulla kerättiin tietoa siitä, minkälaiset arvot ja asiat ovat espoolaisille tärkeitä omassa ympäristössään niin nyt kuin tulevaisuudessa. Tapahtumasarja sisälsi yhteensä yhdeksän keskustelutilaisuutta, joissa asukkaat yhdessä asiantuntijoiden kanssa kävivät dialogia Espoon tulevaisuudesta jonkin suuralueen, teeman tai asukasryhmän näkökulmasta. Keskustelutilaisuuksien lisäksi järjestettiin yksi tulevaisuuspaja sekä neljä teemailtaa, joihin oli kutsuttu muun muassa nimekkäitä puhujia illan teemaan liittyen. Suurin tapahtumatyyppi olivat kuitenkin keskusteluillat.
Dialogeja järjestettiin kaikilla seitsemällä Espoon suuralueella. Jokaisella alueella oli yksi oma keskustelunsa, joissa osallistujamäärästä riippuen jakauduttiin useampaan eri ryhmään keskustelemaan. Näiden lisäksi järjestettiin yksi yhteinen keskustelu, jossa teemana olivat muun muassa ilmastokysymykset. Yksi keskustelu taas järjestettiin selkokielellä. Viimeksi mainittua lukuun ottamatta kaikki muut keskustelut järjestettiin etäyhteyksin. Keskustelutilaisuuksiin osallistui kevään aikana lähes 300 osallistujaa. Koko tapahtumasarjalla taas tavoitettiin yhteensä noin 1500 ihmistä, mukaan lukien teemailtojen tallenteiden katsojat.
Tapahtumasarja toteutettiin Omnian, Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen ja kestävän kehityksen osaamiskeskuksen yhteistyönä. Mukana on kuitenkin ollut myös paljon muita toimijoita auttamassa ja mahdollistamassa erilaisia tilaisuuksia.
Oli hienoa tehdä yhteistyötä niin, että meitä oli useammasta Espoon kaupungin ja Omnian yksiköstä. Teimme yhdessä isoa ja täysin uudenlaista tapahtumasarjaa, joten siihen liittyi myös haasteita. Haasteita kuitenkin ratkottiin yhdessä, ja huomattiin, että niistä selvitään, kun on moniammatillinen ryhmä tekemässä”, Tuula Alanko
Kaikki keskustelut kirjattiin ylös ja muutetaan helposti luettavaan ja hyödynnettävään muotoon. Raportti keskusteluiden annista julkaistaan joulukuussa 2022. Tämän avulla on mahdollista rakentaa käsitystä siitä, mitkä ovat espoolaisille tärkeitä arvoja ja asioita omassa ympäristössään niin nyt kuin tulevaisuudessakin.
Espoossa laaditaan koko kaupungin yleiskaavaa vuoteen 2060. Yleiskaavan avulla voidaan ennakoida kaupungin kehitystä tulevina vuosikymmeninä ja suunnitella yleisellä tasolla kaupungin kasvun suuntia ja painotuksia. Yleiskaavan laatiminen koskettaa koko Espoota ja kestää useamman vuoden. Yleiskaavaa suunnitellaan laajassa yhteistyössä ja erilaisia näkökulmia kuullen.
Tapahtumasarjan aikana järjestetyt keskustelut ja niiden analysointi antavat tärkeää tietoa siitä, mitä asukkaat toivovat kaupungin ja sen eri alueiden kehitykseltä. Nyt meneillään olevassa aloitusvaiheessa asukkaiden näkemykset on otettu huomioon yleiskaavan tavoitteissa.
Yleiskaavan suunnittelemisen lisäksi tapahtumasarjasta kerättyä tietoa voidaan hyödyntää myös yksityiskohtaisemmin esimerkiksi kaupungin asemakaavan suunnitteluun. Keskusteluista kerätyn tiedon avulla voidaan pureutua tarkemmin siihen, mitä juuri jollain tietyllä alueella toivotaan säilytettävän tai muutettavan. Keskusteluiden anti myös välitetään muille toimijoille, jotka siitä jollain tapaa voivat omassa työssään hyötyä, yhteisiä asioita suunnitellessaan.
Keskustelut mahdollistavat asukkaiden kuulemisen asuinalueensa asioista
Espoon kaupungilla on koulutettu jo parin vuoden ajan omia Erätauko-fasilitaattoreita. Myös Omnialle Erätauko oli toimintamallina entuudestaan tuttu, ja sitä oli ehditty käyttämään jo ennen tapahtumasarjaa niin talon sisäisesti kuin muissakin tilaisuuksissa. Näin Erätauko-menetelmän hyödyntäminen tapahtumasarjan keskustelutilaisuuksissa tuntui luontevalta.
Keskustelutilaisuudet haluttiin pitää kaikille avoimina, eikä erillistä kutsuprosessia tehty. Jokaisella oli näin ollen yhtäläinen mahdollisuus tulla keskustelemaan oman asuinalueensa tulevaisuudesta. Sen suurempia kannustimia ei ollut, vaan osallistujat ajoi keskustelemaan mahdollisuus saada vaikuttaa kaupungin tulevaisuuteen. Osa espoolaisista on aktiiveja kaupunkisuunnittelussa ja osa käyttää työväenopiston palveluita – nyt yhteistyön ansiosta molemmat toimijat tavoittivat uusia asukkaita.
Keskusteluissa oli mukana myös kaupunkisuunnittelun asiantuntijoita ja luottamushenkilöitä, jotka jakoivat osaltaan näkemyksiään aiheesta. Juuri tätä on myös kaupunkilaisten puolelta toivottu. Asukkaat ovat halunneet kuulla, millaisia ajatuksia suunnittelijoilla on Espoosta ja heidän lähiympäristöstään. Tätä tärkeämpää oli kuitenkin se, että asiantuntijat olivat kuuntelemassa asukkaiden kokemuksia ja ajatuksia.
Keskustelut antavat tärkeää tietoa monille eri toimijoille. Tuula Alanko esimerkiksi kertoi, kuinka he työväenopistossa saavat keskustelujen avulla kartoitettua tärkeää tietoa siitä, minkälaista koulutustarjontaa kaupunkiin toivotaan ja jatkossa tarvitaan. Keskustelujen kautta on mahdollista ymmärtää, mikä on kaupunkilaisille tärkeää ja suunnitella tulevia koulutuksia asukkaiden toiveiden mukaisesti.
Yhteistyötä on tehty myös muiden tahojen kanssa. Yhteistyön tekeminen esimerkiksi Espoon kestävän kehityksen osaamiskeskuksen kanssa mahdollistaa sen, että nämä pystyvät etsimään kestävän tulevaisuuden kannalta tärkeitä huomioita keskustelusta ja hyödyntämään niitä omassa työssään. Lisäksi keskusteluista saadaan tärkeää tietoa esimerkiksi liikenteen suunnitteluun.
Haastateltavat korostivat yhteistyön tekemisen tärkeyttä. Kun tehdään töitä samojen asioiden eteen, kannattaa niitä viedä myös eteenpäin yhdessä. Yhteistyön kautta saadaan työhön volyymia, ja näin voidaan tehdä vaikuttavampaa työtä.
Keskusteluista tuntui nousevan asukkaille tärkeinä asioina erityisesti luonnonläheisyys ja yhteisöllisyys. Asuinalueiden lähiyhteisöllisyyttä korostettiin ja asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia pidettiin tärkeinä. Luonto ja sen tärkeys korostui kaikissa keskusteluissa, mutta hieman eri kulmista. Kun toiselle luonnonmukainen ja rehottava metsä on tärkeä osa omaa elinympäristöä, toinen korostaakin hoidetun ja helposti saavutettavan luonnon merkitystä.
Keskustelu voi olla monesta jännittävää, mutta lopulta hyvin palkitsevaa
Heli-Maija Nevala nosti esille huolen siitä, kuinka usein tuntuu, että olemme tottuneet kuuntelemaan asiantuntijoita, emmekä välttämättä uskalla tai halua osallistua keskusteluun itse. Olemme tottuneita seuraavaan käytäntöön: ensin kuunnellaan, miten asiat ovat ja lopuksi halukkaat voivat esittää kysymyksiä. Huolimatta siitä, että keskustelutilaisuuksien kaavaa ja erätaukomaista tapaa käydä dialogia oli mainostettu ja korostettu etukäteen, tapahtui usein dialogin alussa niin sanottu “joukkopako”, osallistujien ymmärtäessä, että tässähän pitää itsekin avata suunsa.
Toisaalta kuitenkin ne, jotka keskusteluun jäivät paikalle antoivat poikkeuksetta hyvää palautetta. Ne asukkaat, jotka uskaltautuivat jäämään mukaan keskusteluun, olivat usein todella tyytyväisiä siitä, että tämäntyyppiseen vastavuoroiseen keskusteluun luotiin mahdollisuus. Keskustelut tuntuivat vastaavan asukkaiden tarpeeseen siitä, ettei keskustelua käytäisi niin hanke- ja hallintolähtöisesti, vaan yhdessä keskustellen ja kaikkia kuullen.
Osallistujilta saatu palaute oli todella positiivista. Kaupunkilaiset kiittelivät tilaisuuksien järjestämisestä ja toivoivat samanlaisia jatkossakin. Ne toimivat hyvinä oppimisen paikkoina. Niiden kautta opittiin yhdessä tekemistä, opittiin ylittämään omia rajoja ja opittiin katsomaan asioita uusista näkökulmista.
Keskustelut auttoivat ennen kaikkea ymmärtämään asuinalueen asukkaiden monenlaisia näkökulmia. Moniäänisyys tuli keskusteluissa hyvin esille. Haastateltavat muistuttavat, kuinka meillä on usein tapana kuvitella, että muutkin luultavasti ajattelevat eri asioista kanssamme samalla tavalla. Oman viiteryhmän ajattelua saatetaan yleistää, ja näemme asiat omasta perspektiivistämme. Näin ollen keskusteleminen monipuolistaa ajattelua ja auttaa näkemään muitakin näkökulmia. Parhaimmillaan keskustelijat reflektoivat omia ajatuksia muiden ajatteluun ja oppivat uutta.
Tämän tyyppisten keskusteluiden tulokset eivät ehkä ole kovin konkreettisia tai suoria, eikä tämä ole Erätauon tavoitekaan. Keskusteluista syntyy enemmänkin yhdessä oppimista. Hyödyt ovat hienovaraisempia”, Heli-Maija Nevala
On usein helppo syyllistää muita siitä, ettei asioita saada hoidettua toivotulla tavalla. Keskusteleminen kuitenkin lisää ymmärrystä siitä, etteivät asiat olekaan niin yksinkertaisia. Muita kuuntelemalla voi huomata, miten moninaisista asioista onkaan kysymys ja ymmärtää, ettei päätöksenteko olekaan niin kovin helppoa.
Erätauko-keskustelut tuovat esiin erilaisia näkökulmia, lisäävät ymmärrystä ja osaamista huomata, että meitä ihmisiä on monenlaisia. Arvostan Erätauossa sitä, että sillä ei pyritä löytämään ratkaisuja ja saamaan tuloksia. Se jo riittää, että ollaan avattu keskustelu ja näin prosessi käynnistyy jokaisen päässä. Ja se on jo sitä oppimista, kun aletaan miettimään asioita uudella tavalla. Ja ehkä jo sekin, että ylipäätään aletaan miettimään asioita”, Tuula Alanko
Toisaalta haastateltavat nostivat esiin, miten me suomalaiset olemme usein aika tulosorientoituneita ja peräänkuulutamme osallistumisen vaikuttavuutta. Haluamme, että osallistumisemme johtaa suoraan toimintaan. On siis tärkeä pyrkiä motivoimaan ihmisiä mukaan keskusteluun siitäkin huolimatta, että keskustelulla ei suoraan pyritä etsimään ratkaisuja. Myös tämäntyyppiselle dialogille on paikkansa.
Eveliina Alho
Harjoittelija
Erätauko-säätiö
#erätauko #dialogpaus #timeout #diablogi #dialogi #Espoo #MeidanEspoo20X0 #Omnia #kaupunkisuunnittelu #osallisuus
