Suomen dialogiteko 2022 -tunnustukset jaettiin saajilleen tänään. Tunnustuksen saajat ovat kukin omalla toiminnallaan ja tekemällään työllä tukeneet rakentavaa keskustelua vaikeissa aiheissa. Tässä kirjoituksessa kuulemme tunnustuksen saaneiden ajatuksia siitä, mitä tunnustuksen saaminen merkitsee, ja millaisena he itse näkevät dialogin tarpeen tässä ajassa.
“Päällimmäisenä mielessä on inhimillinen nähdyksi tuleminen”
Aleksi Lumme on tekemällään työllä tuonut yhteen asioista eri tavoin ajattelevia ja pyrkinyt syventämään ymmärrystä haastavistakin teemoista. Susia ja ihmisiä, Metsästä ja Kipinöitä -podcastit ovat avartaneet myös kuulijoiden ajatuksia kokemuksista ja näkemyksistä, jotka ovat vaikuttaneet eri tavoin ajattelevien ihmisten arkeen, elämäntapaan sekä päätöksiin.
Lumme antaa esimerkin siitä, miten jokainen meistä voi luoda rakentavan keskustelun paikkoja silloinkin, kun aiheet ja teemat jakavat mielipiteitä. Halu ymmärtää itseä ja muita ihmisiä kuuluu hänen tavassaan käydä keskustelua.
Tunnustuksen saamisesta päällimmäisenä mielessä on inhimillinen nähdyksi tuleminen. Olen ottanut paljon henkilökohtaisia riskejä puhuessani vaikeista aiheista, joten on todella huojentavaa tulla nähdyksi positiivisella tavalla. Ja vielä kun tämä tuli taholta, jota itse arvostan todella paljon. Tämän tunnustuksen saaminen tuntuu todella tärkeältä ja arvostan sitä kovasti.”
Lumpeen mukaan dialogille on huutava tarve. Se on kuitenkin piilossa, vaikka tarve onkin valtava. Moni ei halua osallistua keskusteluun, sillä usko omiin vaikutusmahdollisuuksiin on hiipunut. Lumme korostaa, ettei tämä kuitenkaan ole totta. Me nimittäin voimme vaikuttaa.
Kun näytän omalla esimerkilläni, että dialogin käyminen on mahdollista, ihmiset myös huomaavat sen tarpeen. Dialogi auttaa näkemään, millaisia kummituksia vastaan oikeasti taistelemme.”
Lue lisää Aleksi Lumpeen tekemästä työstä ja ajatuksista täältä.
“Dialogi on yhteiskuntaa koossa pitävä liima”
Politiikkaradion Hyvin sanottu -debateissa eduskunnan puhemiehet, kansanedustajat ja puhemiesneuvoston jäsenet keskustelevat politiikan ja eduskunnan puhekulttuurista sekä politiikan ilmapiiristä. Vuonna 2022 debatit keskittyivät eduskunnan ja poliitikkojen käymään Nato-keskusteluun.
Toimittaja Tapio Pajunen sekä debattien keskustelijat ovat kyenneet tukemaan rakentavaa keskustelua aiheesta, joka on aiemmin jakanut sekä kansaa että eduskuntaa. Dialogi on syventänyt kuulijoiden ymmärrystä ja antanut esimerkin siitä, miten poliittista keskustelua voidaan käydä rakentavasti ja toista arvostaen.
Tunnustus merkitsee paljon. Tämänkaltaiset tunnustukset ovat harvinaisia, vaikka teenkin julkista työtä ja vaikka Politiikkaradio ja Yle ovat isoja medioita.”
Tapio Pajusen mukaan politiikassa nimenomaan rakentava keskustelu on se, mitä tarvitsemme. Tarvitsemme rakentavan keskustelun ja kovan kritiikin yhdistelmää. Tämä on valtiomuodossamme jo sisäänrakennettuna: Hallituksen pitää nauttia eduskunnan luottamusta.
Dialogi on yhteiskuntaa koossa pitävä liima. Suomi on pieni kansakunta, emmekä kestä voimakasta polarisaatiota kovin hyvin. Emme samalla tavalla kuin isommat valtiot, sillä olemme rakenteeltamme erilainen yhteiskunta. Siksi dialogi on tärkeää, ja tässä esimerkiksi Hyvin sanottu on hyvällä asialla..”
“Jos miettii yhteiskunnallista ja poliittista tilaa, on siltojen rakentaminen niiden polttamisen sijaan äärettömän tärkeää“
Helsinkiläisten nuorten taidekollektiivi Kulminaatio toteutti itsenäisesti tanssiteoksen Emma ja Elham, joka sai ensi-iltansa kesällä 2022. Teos kertoo köyhyydestä, yksinäisyydestä ja oman paikkansa löytämisestä.
Enja Seppäsen ohjaama ja Elisa Kallion tuottama tanssiteos ja sen jälkeen käydyt dialogit ovat esimerkkinä siitä, miten yhteiskunnan eriarvoisuudesta voidaan käydä rakentavaa ja samalla vaikuttavaa keskustelua taiteen ja kokemuspuheen avulla.
Lähdimme tekemään tätä sisäisestä palosta, ja ihan vapaaehtoisesti. Siksi, että itse uskoimme tämän tarpeeseen. Meidän mielestä työ köyhyyden ja eriarvoisuuden esiin nostamiseksi on tärkeää, joten on hienoa saada validaatiota sille myös ulkoapäin. On hienoa saada arvostusta ja näyttöä sille, että työmme on muidenkin mielestä arvokasta. Tämä motivoi jatkamaan eteenpäin.”
Enja Seppänen ja Elisa Kallio nostivat esiin huolen yhteiskunnallisesta polarisaatiosta monien eri teemojen ympärillä. He pohtivat, kuinka ihmisillä on kuitenkin tästä huolimatta tarve löytää toisensa, ja tämän vuoksi olisi keskityttävä enemmän yhteisiin asioihin ja vuorovaikutuksen rakentamiseen.
Yhteiskunnan toiminta perustuu yhteiselle keskustelulle. Jos miettii yhteiskunnallista ja poliittista tilaa, on siltojen rakentaminen niiden polttamisen sijaan äärettömän tärkeää. Yhteistyö on nyt jäämässä varjoon, mutta dialogin kautta voimme tuoda yhteistyötä taas keskiöön. Dialogi on yhteistyön rakentamista.”
Enja ja Elisa myös pohtivat, miten on kaksi eri asiaa ymmärtää toista ja hyväksyä se, mitä toinen ajattelee. Toisen näkökulmaa ei välttämättä tarvitse hyväksyä, mutta olisi tärkeä pyrkiä ymmärtämään, mistä se kumpuaa.
Jos mietin taiteen tekemistä, haluaisin nostaa esiin myös tietynlaista rohkeutta. Sen lisäksi, että on erilaisia instituutioita, tarvitaan myös rohkeita yksilöitä. Tarvitaan radikaaliempatiaa: Tarvitaan ihmisiä, jotka uskaltavat ymmärtää tosi erilaisia näkökulmia.”
Erätauko-säätiö myöntää vuosittain Suomen dialogiteko -tunnustuksen jollekin toimijalle. Tunnustus jaetaan tänä vuonna viidettä kertaa. Suomen dialogiteko -tunnustuksen tarkoituksena on tehdä eri toimijoiden dialogityötä näkyväksi sekä kiittää hyvästä työstä sen osalta, että erilaiset ihmiset tulevat kuulluksi ja samalla rohkaista eri toimijoita edelleen tekemään tärkeää työtä dialogin parissa.
