Valtteri Tervala on tehnyt pitkään töitä järjestöissä, kansalaistoiminnan ja vapaaehtoistyön parissa. Hän on ollut mukana pelastusalan vapaaehtoistoiminnassa sekä toiminut projektipäällikkönä kansainvälisellä palokuntanuorten Eldis 22 -leirillä, jonka yhdeksi osaksi myös Erätauko-keskustelut pääsivät. Viimeisimpänä Valtteri on työskennellyt Suomen Vanhempainliitolla järjestöpäällikkönä.
Valtteri aloittaa uudessa työssä innostunein mielin päästessään työskentelemään aiheen parissa, jota on yrittänyt pitää tekemässään työssään mukana jo useamman vuoden ajan. Erätauko-menetelmä tuli Valtterille tutuksi jo sen kehittämisen aikoihin, kun Vanhempainliiton entinen toiminnanjohtaja ja Erätauon kehittäjäryhmässä mukana ollut Ulla Siimes vinkkasi menetelmästä. Valtteri osallistui ensimmäiseen kouluttajakoulutukseen ja on kantanut Erätaukoa siitä asti mukana omassa työkalupakissaan.
Valtteri kertoo käyttäneensä menetelmää laajasti erilaisissa yhteyksissä. Menetelmä on löytänyt paikkansa niin pienen vapaaehtoisorganisaation keskinäisissä keskusteluissa kuin esimerkiksi vanhempien ja kunnan työntekijöiden välisessä keskustelussa sisäilmaongelmista. Valtteri on hyödyntänyt menetelmää myös esimerkiksi kuntakohtaisen vanhempaintoiminnan mallissa, jossa vanhempainyhdistyksen ja kunnan edustajat tuodaan yhteen pohtimaan vanhempaintoiminnan tekemistä kuntatasolla.
Valtteri on kokenut menetelmän erityisen toimivaksi silloin, kun tietystä aiheesta halutaan kuulla kokemuksia varhaisessa vaiheessa. Esimerkiksi uuden tapahtuman suunnitteluvaiheessa on ollut hyvä kuulla osallistujilta itseltään, millaisiin asioihin tulisi kiinnittää huomiota. Valtteri kuitenkin huomauttaa, että aivan joka paikkaan menetelmä ei sovi. Menetelmää ei ole luotu tilanteisiin, joissa lyhyessä ajassa tulisi löytää ratkaisuja käsiteltävään aiheeseen. Sen sijaan Erätauko-keskustelu voi toimia hyvänä aloituksena keskustelujen sarjalle, jonka tavoitteena on löytää ratkaisuja myöhemmässä vaiheessa.
Työ kansalaistoiminnan parissa on saanut pohtimaan, miten toimintaa voisi kehittää entistä yhteisöllisemmäksi, monimutoisemmaksi ja moniäänisemmäksi. Olisi tärkeää, että ihmiset pääsisivät jakamaan omia ajatuksiaan turvallisessa ympäristössä ilman, että niitä tarvitsee peitellä. Olennaista on se, että oikeasti haluamme ja uskallamme kuulla toinen toisiamme, emmekä tee niin paljoa ennakko-oletuksia.”
Valtteri on huomannut, että Erätauko-keskustelusta oppii parhaiten silloin, kun keskusteltavasta aiheesta ei olla kovin yksimielisiä. Toki yksimielinenkin keskustelu voi tuoda aiheelle lisäkulmia, mutta kun keskustelussa on mukana aihetta eri näkövinkkeleistä katsovia, oppii samalla enemmän itsestä, muista ja keskusteltavasta aiheesta. Valtteri kuitenkin korostaa keskustelun tasavertaisuuden tärkeyttä.
Jos jokainen keskustelija uskaltaa tulla keskusteluun omana itsenään ja asettua tasavertaiseksi toisen kanssa, silloin voi syntyä luottamuksellinen ilmapiiri. Tasavertainen keskustelu syntyy parhaimmillaan, kun mukana on aitoutta ja vilpittömyyttä oppia ymmärtämään toista ihmistä, aihetta ja itseään.”
Valtteri muistuttaa, että keskusteluissa on usein läsnä erilaisia valta-asetelmia, oli kyse sitten toisen korkeammasta tittelistä tai esimerkiksi iästä. Erätauko-menetelmä sen sijaan madaltaa näitä valtasuhteita. Erätauko-keskustelut opettavat, että jokaisen kokemus on aito, tämän taustasta huolimatta.
Erätauko-keskustelussa ollaan ihan vain ihminen toiselle ihmiselle.”
Valtteri huomauttaa, että dialogisuus sopii tehokkaasti kaikkeen vuorovaikutukseen, eikä aina tarvitse asettua käymään suoranaista Erätauko-dialogia, vaan jokainen voi ottaa joitakin Erätauko-keskustelun elementtejä mukaan muihinkin vuorovaikutustilanteisiin.
Kahden lapsen isää ja pitkään nuorten parissa työskennellyttä Valtteria puhututtaa tällä hetkellä erityisesti nuorten tulevaisuususko. Hän toivoo, että voisimme keskustellen luoda toivoa siihen, että kyllä se tulevaisuus kantaa.
Hän myös korostaa, että nuorten äänen olisi tärkeä kuulua yhä vahvemmin. Nuorilla on kyllä näkemyksiä ja ajatuksia, näiden kuulemiselle pitää vain antaa mahdollisuus. Ajatusten esiin tuominen ei ole aina ihan helppoa, joten on aikuisten vastuulla ikään kuin ohjatusti fasilitoida taustalla olevat ajatukset esille. Kun onnistumme tässä, saamme kuulla paljon hyviä kokemuksia ja ajatuksia.
Valtteri tulee keskittymään tekemässään työssä erityisesti nuorten kanssa erätaukolemiseen. Toiminta lasten ja nuorten kanssa on erityisen lähellä Valtterin sydäntä, ja hän odottaa, että pääsee viemään Erätauko-menetelmää sinne, missä nuoret ovat.
Teksti: Eveliina Alho
