Vantaan kaupunki teki Erätauko-historian ennätyksen, käyden yhden vuoden aikana yhteensä yli 4 000 asukkaan kanssa Erätauko-keskusteluja sekä Erätauko-menetelmään pohjautuvia Lahden kaupungin kehittämiä Skididialogeja. Mieletöntä!
Juhlavuoden kunniaksi käytyjen keskustelujen tavoitteena oli ymmärtää paremmin, mitä vantaalaisuus ja eläminen Vantaalla merkitsevät kaupunkilaisille sekä tarjota mahdollisuus yhteiselle keskustelulle. Tässä diablogissa Vantaan kaupungin osallisuusasiantuntija Karoliina Mutanen sekä osallisuuskoordinaattori Veera Wallenius kertovat lisää keskustelusarjasta sekä Erätauko-menetelmän hyödyntämisestä osana kaupungilla tehtävää työtä.
Vantaan peruskouluissa käytiin juhlavuonna Täydellinen kaupunki -keskusteluja, joissa lapset ja nuoret pohtivat, mikä heille on Vantaalla tärkeää ja miten kaupunkia voisi kehittää niin omassa arjessa kuin kaupungin tasolla. Menetelmänä käytettiin Lahden kaupungin kehittämää ja Erätaukoon pohjautuvaa Skididialogia.
Kaikille kaupunkilaisille avoimissa Kotona Vantaalla -dialogeissa käsiteltiin arkea ja elämää Vantaalla. Keskustelun järjestämiseen tarjottiin valmiit materiaalit, mutta lisäksi aihetta oli mahdollista muokata vastaamaan paremmin järjestäjän omia tarpeita. Keskusteluja toteutettiin yhteistyössä paikallisten evankelis-luterilaisten seurakuntien, Cultura-säätiön ja Vantaalla toimivien järjestöjen kanssa.
Yhteisen kattoteeman alla keskusteluja käytiin muun muassa pienituloisuudesta, nuorten hyvinvoinnista, liikunnasta ja monikulttuurisuudesta sekä Korson keskusta-alueen kehittämisestä yhdessä alueella toimivien yrittäjien kanssa. Sen lisäksi, että keskusteluja hyödynnetään osana Vantaan kaupungin uutta strategiaa, hyödynnetään niitä myös muussa kehittämisessä. Kaupungin asukkaiden lisäksi keskusteluissa oli mukana myös päättäjiä sekä viranhaltijoita.
Juhlavuosidialogit tarjosivat myös muille kuin suomenkielisille mahdollisuuden tulla kuulluiksi, jakaa kokemuksiaan ja osallistua Vantaan kehittämiseen. Erätauko-keskusteluja käytiin kahdeksalla eri kielellä: suomeksi, ruotsiksi, venäjäksi, viroksi, albaniaksi, somaliksi, arabiaksi ja englanniksi. Eri kielisten Erätauko-ohjaajien kouluttamisesta vastasi Cultura-säätiö.
Erätauko-keskusteluille on Vantaalla kysyntää
Erätauko-keskustelut ovat saaneet kaupunkilaisilta todella positiivisen vastaanoton, ja niille toivotaan jatkoa. Osa järjestäjistä onkin lähtenyt suunnittelemaan uusia keskusteluja myös tälle vuodelle, sillä menetelmän on koettu istuvan osaksi omaa toimintaa sekä tukevan sitä. Vantaalla on paljon koulutettuja Erätauko-ohjaajia, mikä myös madaltaa kynnystä lähteä järjestämään keskusteluja. Uusia ohjaajia lisäksi koulutetaan lisää säännöllisin väliajoin.
Kiinnostuksesta juhlavuosidialogeja kohtaan kertoo osaltaan myös se, että eri tahot ovat olleet kiinnostuneita keskusteluissa esiin nousseista aiheista. Yhdestä ja samasta aineistosta on voitu saada vastauksia useampiin eri teemoihin, kuten esimerkiksi kestävyyteen tai yksinäisyyden kokemuksiin.
Juhlavuosidialogien lisäksi Erätauko-menetelmää hyödynnetään Vantaalla muutenkin säännöllisesti – vähintään kuukausittain, usein jopa viikoittain. Dialogisen toimintakulttuurin vahvistaminen on vahvasti läsnä kaupungin rakenteissa. Kaupungin tavoitteena on laajentaa dialogisten menetelmien käyttöä. Tämä on kaikessa tekemisessä keskeisessä roolissa, ja tätä tuetaan niin kaupungin henkilöstön kuin päättäjienkin toimesta.
Erätauko-keskustelut ovat olleet tärkeässä roolissa kaupunkilaisten osallistamisen näkökulmasta. Karoliina ja Veera kuvailevat Erätaukoa hyväksi tiedonkeruumenetelmäksi. Sen avulla voidaan täydentää numeerista dataa kokemustiedolla.
Kannustan kaikenlaisia kuntien työntekijöitä kokeilemaan menetelmää. Ja kuten Erätauon yhdessä työkalussakin sanotaan, menetelmä muovautuu kuin barbapapa. Erätaukoa ei siis tarvitse noudattaa puhdasoppisesti, vaan mukaan voi ottaa myös yksittäisiä elementtejä, kuten vaikkapa pelisäännöt tai pariporinat,” Veera Wallenius
Ensi vuoden vaikuttajapäivän prosessissa dialogeja jatketaan lasten ja nuorten kanssa aiheesta, joka nousi juhlavuosidialogeissa nuorilta itseltään – seuraavaksi keskustelua tullaan käymään yksinäisyyden vähentämisestä.
“Erätauko-keskustelut ovat meille luonnollinen tapa olla yhdessä ihmisinä”
Karoliina kertoo, miten lapsille ja nuorille kokemus samassa ringissä istumisesta, osallistumisesta ja kuulemisesta on ollut usein tärkeä. Koulupäivät ovat kokonaisuudessaan jatkuvaa vuorovaikutusta, mutta Erätauko-keskustelussa aika ja paikka on pyhitetty vain kuulemiselle:
Se on oikeastaan ihan maata mullistavaa, ettei keskustelulla ole tavoitetta. Opettajana kun joutuu jatkuvasti pohtimaan tavoitteita, niin Erätauko-keskustelussa onkin hetki, kun ei tarvitse löytää ratkaisuja – voidaan vain keskustella. Ja usein ne ratkaisut sitten kuitenkin syntyvät keskustelun lomassa”, Karoliina Mutanen
Haastateltavat kuvaavat, miten Erätauko-keskustelujen ytimessä on keskustelun äärelle pysähtyminen. Keskustelun aikana ei etsitä oikeita ratkaisuja tai parhaita ajatuksia, ja myös keskeneräiset ajatukset sallitaan. Keskustelussa ollaan vain ihmisenä ihmiselle ja tuodaan omia ajatuksia tasavertaisesti esille. Tämä on ollut monille osallistujille arvokas kokemus, ja esimerkiksi asiakastiloissa menetelmä on koettu hyväksi keinoksi vahvistaa yhteisöllisyyttä.
Näen, että rakentavan vuoropuhelun tukeminen on vähän sama kuin uima- tai lukutaito. Tässä maailmanajassa vastakkainasettelun purkaminen on olennaista. Olisi tärkeää, että voimme olla eri mieltä, ja samalla oppia jotain itsestä ja toisista,” Veera Wallenius
Erätauko-keskustelussa voi myös hetkeksi unohtaa oman asiantuntijaroolinsa ja keskittyä keskustelemaan omista kokemuksista. Haastateltavat pohtivat, miten joidenkin asiantuntijatehtävien ympärillä ei ole rakenteita, jotka mahdollistaisivat dialogin käymisen omana itsenä ilman ennalta määrättyjä tavoitteita. Tällainen olisi kuitenkin tärkeää.
Vantaalla sama juhlavuosidialogi, joka käytiin kouluissa lasten ja nuorten kanssa, käytiin myös kasvatuksen ja oppimisen lautakunnan jäsenten kanssa, ja vastaanotto oli todella innostunut. Siinä on jotain taikaa, kun saa yksinkertaisesti olla vain oma itsensä ja edustaa ainoastaan itseään.
Karoliinan vinkkejä Erätauko-keskusteluihin lasten ja nuorten kanssa:
- Haastavin ohjattava ryhmä on usein kiinteä ryhmä, esimerkiksi luokka. Luokan kanssa pariporinat toimivat parhaiten. Yhteinen keskustelu taas vaatii enemmän lämmittelyä.
- Keskustelua voi harjoitella pienillä harjoituksilla ennen itse dialogia – ei siis mennä heti rinkiin, vaan tehdään ennen tätä harjoituksia.
- Pariporinoita on hyvä olla enemmän kuin aikuisten kanssa. Keskustelun aikana voi olla hyvin kolmekin porinaa.
- Mukana on hyvä olla kuvakortteja eli jotain, mitä pitää kädessä. Kuvatuki on hyvä myös monikielisyyden näkökulmasta.
- Osallistujia on monenlaisia, ja tämä on tärkeä tunnistaa. On tärkeää, että kaikkia osallistumisen tapoja arvostetaan. Jollekin oivalluksen kertominen ja pariporinat riittävät oikein hyvin. Tämä korostuu vielä enemmän lasten ja nuorten kanssa.
- Toiminnallisuus on lasten ja nuorten kanssa tärkeää. Välillä on hyvä seistä ja esimerkiksi hakea jokin kuva sieltä tai täältä.
- Oivallus on sanana vaikea. Siksi onkin parempi kysyä, mitä opit tai mitä keskustelusta jäi mieleen.
- Aikuisen läsnäolo on tosi tärkeä. Aikuiset mallintavat ja tukevat keskustelua. On siis tärkeää, etteivät aikuiset puhu päälle, vaan tukevat osallistumista.
- Lisää vinkkejä nuorten kanssa käytäviin Erätauko-keskusteluihin löydät Erätauko nuorille -sivustolta!
Ja opettajille haluan vielä sanoa, että kannattaa käyttää aikaa siihen, että olisi hetkiä, joissa aito dialogi mahdollistuu. Tämä voi tuoda yllättäviäkin asioita esiin omassa ryhmässä. Sitä voi helposti kuvitella harrastavansa tasapuolista vuoropuhelua, mutta ei asia välttämättä olekaan niin,” Karoliina Mutanen
Mikä Erätauko-säätiö?
Erätauko-säätiön tarkoituksena on yhdessä muiden dialogista kiinnostuneiden tahojen kanssa muuttaa keskustelukulttuuri Suomessa rakentavammaksi, vähentää yhteiskunnan jakautumista ja lisätä ihmisten osallisuutta yhteiskuntaan. Erätauko-keskustelujen avulla rakennetaan parempaa arkea, yhteiskuntaa ja maailmaa.
Kirjoittanut: Eveliina Alho
