Ylen saavutettavuusvastaava Minna Pöntys innostui Erätauosta keväällä 2021 osallistuttuaan itse Erätauko-keskusteluun. Mieleen heräsi ajatus menetelmän hyödyntämisestä asiakaslähtöisyyden edistämisestä Ylen palvelutarjonnan kehittämisessä. Pöntys ja hänen työparinsa, Ylen palvelumuotoilija Milla Moisio ryhtyivät töihin, ja järjestivät oman keskustelun jo elokuussa 2021.
Idea Erätauko-keskustelun järjestämisestä lähti liikkeelle tarpeesta syventää ymmärrystä näkö- ja kuulovammaisten asiakkaiden toiveista koskien Ylen sisältöjä ja palveluita. Päätös käyttää Erätaukoa syntyi oman kokemuksen pohjalta.
Halusin, että metodi on miellyttävä ja turvallinen. Tilanteen tulisi olla tasa-arvoinen ja mahdollistaa kuulluksi tuleminen. Erätauko vastasi näihin arvoihin.
Koolle kutsuttiin asiakkaat ja tekijät
Keskustelu järjestettiin etänä koronarajoitteiden vuoksi, joka toisaalta mahdollisti, toisaalta rajoitti osallistumismahdollisuuksia. Etäosallistuminen saattaa olla vaivattomampaa, mutta toisaalta se rakentaa aina muuria digitaitoja taitamattomien osallistumismahdollisuuksille.
Keskusteluun kutsuttavat olivat selvillä jo ideointivaiheessa. Tavoitteena oli kohtauttaa kaksi ryhmää saman dialogin ääreen. Ensimmäinen ryhmä pystyi kertomaan Ylen sisältöjen ja palveluiden saavutettavuudesta omasta kokemuksestaan käsin, ja toinen ryhmä on vastuussa näiden toiveiden toteuttamisesta.
Ensimmäisenä ryhmänä toimi Yle-raati, joka koostuu näkö- ja kuulovammaisista kokemusasiantuntijoista. Raatilaiset edustavat yhteiskunnassa aliedustettuja ryhmiä, ja ovat mukana käsittelemässä erilaisia Ylen saavutettavuuteen liittyviä teemoja. Perinteisen kutsun lisäksi raadille lähetettiin ennakkoilmoitus, jossa kerrottiin tarkemmin mistä keskustelussa on kyse, ja miksi se järjestetään.
Toisena ryhmänä osallistui Ylen saavutettavuusverkosto, jonka jäsenet tekevät töitä saavutettavuuspalveluiden eteen Ylen eri toiminnoissa. Verkosto kokoontuu noin kerran kuukaudessa keskustelemaan Ylen saavutettavuudesta eri toimijoiden näkökulmista. Yleläisille saavutettavuus tarkoittaa erilaisia toimia, joilla käytännössä edistetään sitä, että Ylen palvelut ovat saavutettavia kaikille. Saavutettavuus tarkoittaa esimerkiksi koodarin ja tulkkaajan työssä eri asioita.
Edellisten lisäksi paikalle kutsuttiin myös Ylessä työskenteleviä avainhenkilöitä, joiden osallistuminen keskusteluun nähtiin oleelliseksi.
Keskustelu olikin varsin suuri, sillä paikalle saapui noin 30 osallistujaa. Dialogin ja tasavertaisen keskustelun mahdollistamiseksi keskustelussa hyödynnettiin pienryhmätoimintoa.
Kuinka rakentaa asiakaslähtöistä edelläkävijyyttä?
Keskustelun tavoitteena oli saada materiaalia Ylen sisäisen saavutettavuuden toimintasuunnitelman valmisteluun. Suunnitelma tulisi toimimaan yhtiön sisäisenä karttana kehitettäessä palveluiden saavutettavuutta tulevina vuosina.
Ylessä tehdään jo paljon saavutettavuuden eteen, mutta kehitystä halutaan edistää entistä asiakaslähtöisemmäksi. Ylen strateginen tavoite on olla saavutettavuuden edelläkävijä Suomessa.
Saavutettavuussuunnitelmaa haluttiin lähteä laatimaan asiakaslähtöisesti. Ensin piti kysyä, mitä edelläkävijyys tarkoittaa kohderyhmälle, mikä on lähtötilanne ja missä pitäisi kehittyä.
Tavoitetta lähestyttiin syventymällä aiheeseen neljän keskustelua ohjaavan kysymyksen avulla. Kysymysten myötä saatiin konkreettisia toiveita ja parannusehdotuksia, joiden pohjalta rakennettiin kokonaiskuvaa edelläkävijyydestä.
Minnan ja Millan työarkea ohjaavasta saavutettavuussuunnitelmasta löytyy monipuolisesti erilaisten ryhmien esittämiä toiveita. Keskustelun perusteella edelläkävijyys saavutettavuudessa on erilaisten palveluiden määrän ja laveuden kehittämistä. On tärkeää, että palveluita ja mediasisältöjä tarjotaan tarpeeksi ja monipuolisesti, eikä vaan esimerkiksi uutisohjelmiin. Toiveita esitettiin esimerkiksi kuvatulkattujen sisältöjen laajentamiseen jossa visuaalinen sisältö kuvaillaan äänelliseksi kuvatulkin avulla.
Ylellä on mahdollisuus näyttää esimerkkiä edelläkävijyyteen
Keskeinen havainto oli, että Yle tekee jo nyt paljon hyvää työtä saavutettavuuden suhteen. Toiveena olikin, että tehkää samaa, mutta enemmän, kertoo Pöntys. Moni esitetyistä toiveista on mahdollista toteuttaa, kunhan niistä tullaan tietoisiksi. Erätauko-keskustelu tarjosi mahdollisuuden kuulla näitä toiveita, ja viesti saavutti suoraan asioiden parissa työskentelevät henkilöt.
On tärkeää huomioida, että joku tarvitsee sisällön äänenä, toinen tekstinä pysyäkseen kärryillä yhteiskunnallisesa keskusteluissa.
Ylen rooli yhteiskunnallisena toimijana nähtiin vahvana. Keskustelijat nostivat esiin, kuinka Ylellä on mahdollisuus viedä vähemmistöasioiden viestiä eteenpäin muillekin mediakentän toimijoille. Asema julkisena palveluna asettaa toisaalta myös vastuuta toimia esimerkkinä edelläkävijyydestä ja tarjota henkistä pääomaa yhteiskunnassa saavutettavuuteen ja vähemmistöjen huomioimiseen liittyen. “Ei olla vielä Euroopan huipulla, mutta otetaan esimerkkiä. Halutaan olla huipputekijöiden joukossa. Edelläkävijyys on rohkeutta tehdä, olla ja näyttää mallia” tiivistää Pöntys.
Saavutettavan Erätauko-keskustelun järjestäminen
Etänä järjestettävä Erätauko-keskustelu, jossa monilla osallistujilla on erilaisia toiminnallisia rajoitteita, vaatii aina erityistä suunnittelua. Yleläisten lisäksi keskusteluun osallistui näkövammaisia, sokeita, kuulovammaisia ja iäkkäämpä ihmisiä. Tämän lisäksi paikalla oli kaksi viittomakielen tulkkia ja neljä kirjoitustulkkia.
Järjestettäessä Erätauko-keskustelua saavutettavuudesta, on järjestäjän huomioitava tiettyjä erityispiirteitä keskustelun järjestämisessä. Pöntykselle Erätauko-keskustelu oli järjestäjänä ensimmäinen, ja tämän takia hän tunnisti ammattilaisten tuen tarpeen järjestämisessä ja keskustelun fasilitoimisessa.
“En ollut käynyt koulutusta, mutta perehdyin huolella Erätauon materiaaleihin. Ei tarvitse olla Erätaukomestari, mutta pitää ymmärtää systeemin, ennakoinnin ja kutsun merkitys” Pöntys vinkkaa ensikertalaisille.
Pöntys lähti liikkeelle ottamalla yhteyttä Erätauko-säätiöön ja kertoi keskustelun idean, tavoitteet ja keskustelijoiden kokoonpanon. Toiveena oli, että keskustelun fasilitaattorit tulisivat Erätauko-säätiön puolelta, jotta ensimmäistä kertaa järjestettävä keskustelu sujuisi mutkattomasti. Erätauko-säätiöltä saatu tuki keskustelun suunnittelussa, kysymysten kiteyttämisessä, kutsun muotoilemisessa oli arvokasta.
Pöntys kuitenkin korostaa, että Erätauko-säätiön tuki ei vapauta omasta vastuusta ja työpanoksesta. “Jotta minä, palvelun tarjoajan edustajana, ja asiakkaat saavat mahdollisimman paljon irti, omaa työpanosta tarvitaan valmisteluun todella paljon. Näistä pitää kantaa vastuu. Vaikka fasilitaattori tulisi Erätauko-säätiöltä, se ei vapauta tekemisestä, mutta varsinaisessa keskustelutilanteessa roolitus oli todella hyvä” Pöntys tiivistää.
Kokemuksessa nousi esiin keskustelun roolituksen merkitys tiedon käyttäjän näkökulmasta. Pöntys näkee tärkeäksi, että hän pysyi kirjurin roolissa järjestämässään keskustelussa. Tämä mahdollisti keskittymisen informaation vastaanottamiseen toisen henkilön ottaessa vastuun keskustelun kulusta.
Numero yksi on, että lähtee vaan rohkeasti tekemään. Miettiminen ja asian jännittäminen on vaikeampaa, kun varsinainen tekeminen.
Kysy, jos et tiedä
Pöntyksellä on pitkä kokemus työn tekemisestä vammaisryhmien parissa. Hänellä onkin yksi vinkki annettavanaan heille, jotka järjestävät ensimmäistä keskustelua saavutettavuudesta vammaisryhmien kesken: “Kysy heiltä itseltään. Jos ollaan järjestämässä tilaisuutta verkossa, niin kysy, mitä pitää huomioida, että kaikilla on kiva olla. Ihmiset ovat omien tarpeidensa asiantuntijoita” Pöntys avaa. Vammaisilla on erilaisia tarpeita, ja näitä ei tarvitse tietää ulkomuistista.
Pöntys kertoo esimerkin näkövammaisten osallistujien tarpeista: “Verkkokeskustelussa sokeat tai näkövammaiset osallistujat käyttävät nettiä ruudunlukijan avulla. Moni ei pidä chatin käytöstä, sillä se on ruudunlukijalle hankalaa. Chattikeskustelu ja ihmisten puhe sekoittuvat keskenään, ja keskustelun seuraaminen vaikeutuu. Näin ollen erätauko-keskustelussa sovittiin, että chatissa ei käydä keskustelua lainkaan.”
Saavutettava keskustelu rakennetaan kuuntelemisen, kysymisen ja kokemuksen kautta. Mikäli osaamista ei ole, se kasvaa kysymällä ja tekemällä – yrittäen ja erehtyen.
Miten haluatte pyytää puheenvuoroja? Jotkut huikkaa oman nimen, jotkut käyttää digikättä, jotkut kirjoittaa chattiin. Näin tilaisuus järjestetään toiveiden mukaan.
Pöntys kannustaa ihmisiä järjestämään keskusteluja saavutettavuudesta. Avainasemassa ovat ääneen puhuminen ja suoraan kysyminen. Tietämättömyys ei ole este, vaan se on sijaan mahdollisuus oppia uutta. Tässä ei kannata kiirehtiä, vaan antaa itselleen aikaa omaksua uusia keskustelun tapoja.
Keskustelun anti jatkaa elämistään Ylen arjessa
Erätauko-keskustelusta saatu palaute oli erinomaista molempien ryhmien osalta. Keskustelijat toivoivat, että tämän kaltaisia dialogeja järjestettäisiin enemmän, ehkä jopa säännöllisesti.
Meni todella hyvin, saatiin älyttömän hyvää palautetta osallistujilta. Metodi toimi erittäin hyvin tilanteessa, jossa kaikkien pitäisi saada tulla kuulluksi.
Keskustelu innosti ja inspiroi myös yleäisiä työssään. Ylen vahva edustus kieli kiinnostuksesta aihetta kohtaan, ja keskustelu nähtiin erinomaisena tapana viedä suoran käden asiakasymmärrystä yleläisten työpöytien ääreen.
Keskustelu jatkaa elämistään paitsi osallistuneiden yleläisten työssä, niin myös Ylen eri osa-alueiden toiminnan kattavassa saavutettavuuden toimintasuunnitelmassa.
Tiina Helin
Harjoittelija
Erätauko-säätiö
#erätauko #dialogi #yle #saavutettavuus
